Kannat 2016

Kaupungin uusi organisaatio

Kaupunginjohtajan esitys uudeksi organisaatioksi kutistaa hallintoa merkittävästi. Lautakuntien määrä supistuu kolmeen ja jäseniltä edellytetään valtuuston jäsenyyttä tai varajäsenyyttä.
Samalla lautakuntien puheenjohtajista tulisi kaupunginhallituksen jäseniä.
Valtuutettujen määrä kuyitenkin pysyisi nykyisellään, 67:ssä.
Uutena esitykseen sisältyy puheenjohtajille mahdollisuus osapäiväiseen työhön.
Tässä kommenttini valtuustoseminaarissa 3.10.16 (ei sanatarkka)

Arvoisa puheenohtaja, kaupunginjohtaja
Päivän muotisana on kilpailukyky; organisaatioita supistetaan ja kuluja karsitaan. Sillä perusteella uusi organisaatio on tyydyttävä. Myös kaupungin on karsittava hallintoaan erityisesti vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.
Ei ole oikein, että palveluista leikataan, mutta hallintoon ei kosketa.
Sillä perusteella valtuutettujen määränkin voisi alentaa 59:ään.

Mutta lautakuntien puheenjohtajien jäsenyys kaupunginhallituksessa on ongelmallinen:
Lautakunnat ovat kaupunginhallituksen työkalu, kaupunginhallitus voi mm. ottaa lautakunnan päätöksen itselleen.
Jos puheenjohtajat olisivat hallituksen jäseniä, olisivat he päättäjinä omassa asiassaan.
Lautakuntien ja hallituksen yhteistyölle olisi riittävä, jos puheenjohtajat olisivat hallituksessa johtaviin virkamiehiin rinnastuvina asiantuntijoina.
Sitä on ainakin syytä pohtia.


  ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Investoinnit tuhoavat kaupungin talouden         14.06.16          Julk.  KSML  18.6.20916

 

Jyväskylän tilinpäätöksessä vuodelta 2015 vuosikate 40,8 miljoonaa oli vähintäänkin tyydyttävä.
Mutta kun siitä vähennettiin poistot 53,2 miljoonaa, tilikausi olikin negatiivinen. 
Kurottavaa jäi vielä kohtuuttomasti vuodelle 2016, jos aiotaan päästä 0-tulokseen vuonna 2017.

Luulisi valtuutettujen ymmärtävän, että investointivaraa ei enää ole. Ei ainakaan shoppailuun. 
Jokainen investointieuro maksetaan takaisin poistoina.
Jokaisella investointipäätöksellä lyödään samalla kiinni poistot 20-30 vuodeksi. 
Ja ne menevät käyttökatteesta, olipa kaupungin taloustilanne mikä tahansa.

Normaalisti investointiohjelma antaa viitteitä, mitä päätöksestä seuraa 4:n seuraavan vuoden aikana. Vähintään 16 vuotta mennään silmät ummessa - tulevaisuuteen uskoen.
Shoppailuinvestoinneilla - ohi investointiohjelman - ollaan molemmat jalat tukevasti ilmassa.


Edellisellä valtuustokaudella piti investointeja supistaa 40 miljoonaa. Meni 170 miljoonaa pitkäksi.
Shoppailtiin Kankaan aluetta ja Lutakon tunnelia. Nyt niitten poistojen kanssa kipuillaan kriisikuntarajalla roikkuen.
Tällä kertaa ivestoinnit ovat lähes 5-kertaiset:
On sairaalan 450 miljoonaa, Hippoksen 350 miljoonaa, konserttisalin 70 miljoonaa ja normaalit korjaus- ja korvausinvestoinnit päälle.
Niistä kertyy lähes miljardi euroa; poistettavaa runsaat 30 miljoonaa vuodessa. 30 vuoden ajan.

Ei ole merkitystä, minkä instanssin kautta poistot tehdään; esimerkiksi sairaanhoitopiiri laskuttaa poistonsa osakaskunnilta terveydenhoitomaksuina. 
Varmaa on vain, että jokainen euro maksatetaan käyttäjillä ja viimekädessä jyväskyläläisillä veronmaksajilla.
Ja ne vähennetään käyttökatteesta.

Oikeaa kulua se ei ole. Senttiäkään ei lähde kaupungin kassasta.
Koska se raha on käytetty jo. Nyt enää täytellään sitä investointipäätöksellä kaivettua kuoppaa kirjanpidossa.
Pitäisi vain ajatella kuinka suuri kuoppa kaivetaan. Ja sitä pitää ajatella silloin, kun päätetään investoinnin toteuttamisesta.