Eläkepommi - suutari
UpD 15.3.13

Nk. kestävyysvajeen yhteydessä edelleen varoitellaan eläkepommin laukeamisesta.
Se pommi on jo "lauennut" - suutarina.

Varoittelu perustuu väestön ikäkausitilastoon, mutta siinä on jäänyt (jätetty?) huomioimatta, että yli 55 vuotiaista - tilastosta riippuen - 50-60% on jo eläkeellä.
Seuraavan 10 vuoden aikana eläköityy lisää vain n. 390.000 henkilöä.
Samana aikavälinä tulee uusia ikäluokkia työmarkkinoille 660.000 (15-25 vuotiaat).
Työttömyys siis kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana pahimmillaan n. 300.000 hengellä ilman eläkeiän korotustakin.
Pidentyneet (pidennetyt?) työurat vielä sen päälle.

Eläköityminen on kieltämättä eläkkeitten rahoitusongelma, mutta sitä pitää käsitellä rahoitusongelmana:
miten eläkkeitten maksu saadaan rahoitettua väestön keski-iän kasvaessa ja eläkkeelläoloajan pidentyessä suhteessa työssäoloaikaan.
Mutta siitä pitäisi puhua rahoitusongelmana.

Eikä eläköityminen ole myöskään ikääntyvien kuntien ongelma.
Eläkeläiset ovat nykyisin aktiivisia veroja maksavia kansalaisia; kunta, joka onnistuu säilyttämään työpaikat alueellaan, saa jopa tuplapotin: verotulot sekä työstä että eläkkeestä.
Lisäksi eläkkeitä verotetaan ankarammin kuin työansioita; ansiotuloista saa erilaisia vähennyksiä toisin kuin eläketuloista.

Eroityistä hoivaa ikääntynyt väestö tarvitsee vain viimeisinä elinvuosinaan ja se aika sirtyy entistä myöhemmäksi. Siihen saakka ikääntyneet pärjäävät - ja halauavat pärjätä - omillaan, tarpeen mukaan tuettuna asumisena.
Tuettunakin omassa asunnossa "hoito" on monta kertaa edullisempaa kuin makuuttaminen laitoshoidossa.
Tuo pitäisi Jyväskylänkin päättäjien ymmärtää leikatessaan omaishoitajien korvauksia.



Keslab

KSSHP:n johtaja Jouko Isolauri esittää Keskussairaalan laboratoriopalvelujen ulkoistamista pirkanmaalaiselle KESLAB Oy:lle.
Isolaurin aiempi, sairaanhoitopiirien lakkauttamista koskeva lausunto kuului:
"Perustasoista erikoissairaanhoitoa siirtyy kuntiin, mutta määrittelemättä on mikä osa erikoissairaanhoidosta ja mihin kuntiin. Osa polikliinisestä toiminnasta ja kevyttä erikoissairaanhoitoa todennäköisesti. Tästä paisuu päällekäinen ratkaisu, josta tulee suomalaisille erittäin kallis."

Ratkaisisiko laboratoriopalvelujen ostaminen Pirkanaalta ja muun terveydenhoidon säilyttäminen KYKS:in ERVA-alueessa tuon ongelman? Uskookohan Isolauri itsekään?

Esityksessä ei näytä olevan kyse muusta kuin euroista; mahdolliset säästöt olisivat enintään KESLABin liikevoiton suuruisia. Samalla katkaistaisiin sidonnaisuus diagnostisten palvelujen ketjuun (laboratorio, kuvantaminen, patologia, kliinis-fysiologia, …) ja murennettaisiin keskisuomalaista osaamista.
Vai onko esityksen taustalta nähtävissä kytköksiä uutiseen toukokuulta 2012:
"Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri on nousemassa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaksi."

Hallituksen päätös sairaanhoitopiirien lakkauttamisesta syntyi kuntaliitoshankkeitten kylkiäisenä - keskosena.
Esitys jätti terveydenhoidon ratkaisematta ja nyt sen puutteita yritetään paikata uusilla suunnitelmilla - keskeneräisillä - miljoonapiireineen.

Terveydenhoidon järjestäminen vaatii toki riittävän asukaspohjan, jotta perusterveydenhoitokin voidaan järjestää (kustannus)tehokkaasti päivystyspalveluineen. Vain sitä kautta syrjäseutujenkin asukkaille voidaan turvata välttämättömät lähipalvelut. Erikoissairaanhoito on syytäkin keskittää suurempiin yksiköihin, keskussairaaloihin. Jyväskylässä Keskussairaalaan.
Mutta miten ratkaistaan uuden sairaalan ongelma?
Jyväskylässä se maksaa (vähintään) 350 miljoonaa euroa. Jyväskylän rahat eivät siihen yksinään riitä.
Sairaahoitopiirin tilalle tarvitaan uusi ratkaisumalli.

Ulkoistaminen - suurelle kv-luokan - yksityiselle toimijalle olisi lyhytnäköinen ratkaisu. Eikö Autokatsastuksesta opittu mitään?
Lakisääteisten ja välttämättömyyspalvelujen jättäminen yksityisen sektorin varaan avaa kustannusten nousulle tilaa; vain taivas on rajana.
Ja - uskokaa minua - yksityisen toimijan moraali kyllä joustaa.

Tarvitaan toinen ratkaisu, esimerkiksi osuuskuntamalli.
Valtionosuudet voitaisiin ohjata suoraan osuuskunnille ja myös Kelan lääke-, sairausloma- ja matkakorvaukset pitää saada samalle järjestäjälle. Näin sotepalvelut saisivat rahansa periaatteessa yhdestä kanavasta ja voisivat ohjata ne paikallisten olosuhteitten vaatimalla tavalla palveluihin.
Samalla ratkeisi myös Jyväskylän uuden sairaalan rahoitus.