Kreikka-3                  150816

Kreikan 3:lta tukipaketilta poistui viimeinenkin(?) este, kun Saksan parlametti hyväksyi sopimuksen. Aiemmin sen oliva hyväksyneet mm. Suomi (Suuri valiokunta), Viro ja Hollanti.
Tukipaketti on 3-vuotinen määrältään 86 miljardia ja se maksetaan useammassa erässä, ensimmäinen välittömästi ja se käytetään Kreikan 3,2 miljardin lyhennyksen maksuun EKP:lle 20.8.

Tuki oli kiusallinen Perussuomalaisille, jotka vaalien alla olivat kaikkia Kreikan tukia vastaan.
Olivat vielä vaalien jälkeenkin tukipaketista keskusteltaessa. Se lienee tullut kaikille selväksi, että Perussuomalaiset eivät antaneet latin latia; muut antoivat, Keskusta ja Kokoomus?
Hallitusohjelmaan kirjattua Suomen vastuiden rajaamista ei rikota; tuki makstaan EVM:stä sen nykyisten lainavaltuuksien puitteissa. Suomen vaastuut eivät siis kasva ja Suomi on jo maksanut osuutensa EVM-takuista vaatiessaan vakuuksia Kreikka-2 -luotoille; nk. Urpiaisen vakuudet.

Vaikka tukipaketti olikin hammasta purren nieltävä, oli se kuitenkin perusteltu. Lyhennetäänhän tuella Kreikan aikaisempien tukien velkoja ja niiltä osin Suomen(kin) vastuut alenevat.
Enää tarvitsee vain turvata Urpilaisen vakuukisen arvo kieltäytymällä IMF:n vaatimista velkojen leikkauksista. Laina-aikoja voi toki pidentää ja korkoakin tarkastella; ne eivät nollaa vakuuksien arvoa niinkuin velkojen leikkaus tekisi.

Lisäksi Kreikka itse maksaa tukipaketistaan suurimman osan, 50 miljardia, joka määrä kreikkalaisten varallisuutta siirretään troikan valvomaan yksityistämisrahastoon. Lentokenttiä jo siirrettiin ja vuokrataan pitkällä sopimuksella ulkomaisille toimijoille.
Lisäksi Kreikan talouden kehittymistä seurataan tarkoin suunniteltujen tavoitteiden toteuttamiseksi.
Ainakin Kreikalle annetaan mahdollisuus toipua kriiistään omilla toimillaan. Se antaa toivoa myös Suomen saatavien maksulle. Ainakaan toivoa ei voi heittää, niinkuin se olisi menetetty Kreikan maksukyvyttömyyden kautta.

--
--

ARA-asuntojen tulorajat           150608

Hallituksen linjaus ARA-asuntojen tulorajoista aiheutti arvostelua.
Ensimmäisenä älähti Helsingin apualaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (Vihr):
Hänen mukaansa rajoitus aiheuttaa tuloloukun, jossa henkilön on kannattavampaa olla ottamatta parempipalkkaista työtä vastaan. Anni käytti esimerkkinä pienipalkkaista kaupan kassaa, jolle tarjotaan kokopäiväötyötä osapäivätyön tilalle ja lastenhoidontuella elänyttä perheenäitiä, jonka ei kannata mennä töihin.

Sinänsä relevantteja esimerkkejä, mutta eivät nuo työt siksi jää tekemättä, että jonkun haetun esimerkkitapauksen ei kannata ottaa sitä vastaan. Työn saa joku toinen, jolle lisäraha saattaa tulla suurempaan tarpeeseen. Ja ilmeisesti noissa tapauksissa tuleekin.
Ei hallitusohjelmassa voi lähtökohtana olla, että jollakin yksittäisellä henkilöllä olisi monopoli työhön. Hallitusohjelmassa lähdetään yleisistä vaikutuksista yksilöimättä etuuden saajia.

Tuossa asiassa lähtökohtana on – ja pitää ollakin -, että ARA-asunnot ovat tarkoitettu pienituloisille. Ja silloin pienituloisuutta on arvioitava yleisen tilanteen mukaan, ei hetkellisen, mahdollisesti kikkailemalla tehdyn poikkeustilanteen mukaan.
Se, että erilaisissa tutkimuksissa ei ole suurituloisia ARA-asukkaita löytynyt enempää, kertoo lähinnä siitä, että tulojen parantuessa yleensä henkilö haluaa muuttaa parempaan/isompaan asuntoon sen sijaan, että jäisi nauttimaan ansiotonta etuutta.
Kaikilla ei ole halua/ymmärrystä siihen. Ja siksi yhteiskunnan on asetettava rajoituksia.
--
--

Vihreitten arvovalinnat      150604

Kesän puoluekokouskausi alkaa Vihreitten puoluekokouksella 5.-7.6.
Oppositiopolitiikan linjapuheen 9.5.15 pitänyt pj Ville Niinistö katsoi puolueen tarjoavan selkeän vaihtoehdon pehmeisiin arvoihin nojaavasta, ihmisiä nostavien uudistusten linjasta.

Esimerkkejä noista arvoista löytyy myös puoluekokoukselle tehdyistä aloitteista. Pohjois-Karjalan nuoret esittävät mm. että Jumalanpilkkaa käsittelevä momentti rikoslaista ja Suomen lipun epäkunnioittavan käytöksen rangaistavuus poistettaisiin, siis mm. polttaminen tulisi sallituksi. Perusteluksi esitetään, että se lisäisi sananvapautta. Samassa aloitteessa ehdotetaan myös uskon- ja hautarauhan kieltojen kumoamista.

Arvovalintojahan ne toki ovat nuokin. Pehmeydestä en ole varma enkä ihmisiä nostavastakaan, pikemminkin ihmisä halventavia.
Mutta anarkistisia nuo ainakin ovat. Sopii erityisesti Vihrälle liikkeelle jatkumona sukupuolineutraalista avioliittolaista.
Jään mielenkiinnolla odottamaan puoluekokouksen päätöstä.
Ja esityksen takana olevan anarkistiryhmän ratkaisua, jos asia ei etene, tuleeko kansalaisaloite?
--
--

Hallitus aloitti työnsä      150601

Uusi hallitus aloitti työnsä. Ennakkoon odotettiin huutoa, että ”takki kääntyi” ja/tai ”väärin säästetty”.
Ei tarvinnut pettyä.
Äänessä oli lähinnä oppositon edustajat. Jotain on tehty oikein, kun oppostio haukkuu. Noin se on tuklkittava. Ihmettelen vain, miksi nykyinen opposito ei tehnyt noita korjauksia, kun se oli hallitusvastuussa 4 vuotta.

Toinen ihmettelyn aihe on, että etuuksien leikkauksista ovat huolestuneita ne, joilla ei kyseistä etua edes ole. Tai ainakin ovat huolestuneita siitä, että leikkaukset kohdistuvat toisiin, heidän mielestään vääriin ryhmiin.
Aikaisempi menettely on jo kokeiltu, edellien hallitus kokeili. Ja siksi talous onkin siinä jamassa, missä on. Velkakin kohonnut tasolle, jolla EU antoi huomautuksen.
Siinäkin on erikoista, että komissaari Jyrki Katainen huomauttaa oman hallituksensa toimista. Jopa omistaan.

Mysky nousi vesilasissa, kun Venäjä julkaisi pakotetlistansa, jolla oli mm. Heidi Hautala. Timo Soini ulkoministerinä tyynnytteli, että lista oli odotettu, eikä aiheuta toimenpiteitä.
Viisas ratkaisu, ei Suomen pidäkään lähteä mukaan Venäjän järjestämään propagandaan, jolla pyritään vain lyömään kiilaa EU:n sisällä. Ja onhan EU:llakin vastaava lista ei-toivotuista venäläisistä.

Toinen kohu nousi työministeri Jari Lindströmin esityksestä, että yhteikuntasopimuksen kaatumisesta kantaisivat myös työnantajat vastuun, joka voidaan toteuttaa palauttamalla KELA-maksu. EK älähti ensimmäisenä, tulkitsi esityksen hallitussopimuksen vastaiseksi ja ennusti jopa hallituksen kaatumista.
Tuokin esitys oli aiheellinen ja mahtuu jopa hallitusohjelman raameihin: yhteikuntasopimuksen kaatumisesta on laadittu lisäys, jossa mm. yritystukia jouduitaan karsimaan. Miksi se ei voisi olla KELA-maksun palautustakin, ainakin osittain. Kestämätöntä olisi, että jokin ryhmä voisi jäädä vapaamatkustajaksi.

Ainakin tuo mahdollisuus on nyt nostettu pöydälle. Saattaa jopa helpottaa yhteiskuntasopimuksen syntyä, kun molemmilla osapuolilla on veitsi kurkulla.

--
--

Hallitus saatiin kasaan          150528

Hallitukseen tulee 14 ministeriä: Keskusta 6, PS ja Kok molemmille 4.
Perussuomalaiset asettivat ministereikseen Timo Soinin (UM), Hanna Mäntylän (StM), Jari Lindströmin (OM) ja Jussi Niinistön (PuM).
Onnea valituille.

Hallituksen neuvottelema ohjelma
Pääministeeri valitaan eduskunnan täysitunnossa torstaina 28.5. ja hallitus nimitetään perjantaina.

Ennakkoon ministeriksikin povattu Pirkko Mattila saanee puhemiehen nuijan.
Keskustan 6 ministeripaikka kuitattaneen varapuhemiehen paikalla, joka annetaankin oppositiolle, SDP ja Eero Heinäluoma(?)

Lisäys 150528:  Veikkasin pieleen: puhemieheksi esitetään Maria Lohelaa Turusta.

Maan asiat olivat edellisen/-ten hallitusten jäljiltä niin retuperällä, että hallitus joutuu odotetusti tarjoamaan keppiä. Mutta on siellä erityisesti pienituloisille hyvääkin: verotusta korjataan alaspäin erityisesti perusvähennystä korottamalla.
Vastapainoksi on veronkorotuksiakin: auton käyttö maksaa aiempaa enemmän, samoin tupakointi ja alkoholi. Kyllä niiden kanssa voin elää. Ja jos en voi, voin vähentää tupakointia tai lopettaa kokonaan.

Hyvää on mielestäni myös auton verotuksen linjaus: verotetaan käyttöä enemmän, omistamista vähemmän. Tuntuva korotus tehdään myös (ylinopeus)sakkoihin, jopa 2-kertaisiksi. Mutta sekin on omasta valinnasta – tai kaasuvarpaasta – kiinni.
Vielä täytyisi suitsia valitettavan yleisiksi tulleita liikennepakoja: ainakin kannattaisi harkita poliisin pysähdysmerkin laiminlyömisestä jopa ehdotonta vankeustuomiota. Luulisi vähentävän halukkuutta kokeilla ajotaitojaan.

--
--

Varjohallitusta pukkaa              150523

Hallitusneuvottelujen ulkopuolelle jääneet älähtivät:
Ne ovat vaarassa jäädä ilman paikkaa puhemiehistössä. Perinteisesti puhemiesten paikat jaetaan vaalien suurimpien puolueitten kesken: suurin ei-PM-puolue saa puhemiehen paikan, nyt Perussuomalaiset, varapuhemiehen paikat menevät kahdelle muulle.
Nyt ne kaikki ovat menossa hallitukseen.
Eikö demokratia kelpaakaan, vai äänestikö kansa väärin?

Opositiota huolettaa myös SOTE-ratkaisu: siitä neuvottelevat  – ja ratkaisevat – hallituspuolueet keskenään. Eduskunnalle jää puheoikeus vain hallitusohjelman hyväksymisen kautta.
En povaa epäluottamuslauseelle kovin suurta menestystä. Onhan hallituksella peräti 124 paikkaa eduskunnassa.

Kun hallitusneuvottelut ovat edenneet ilman suurempia ristiriitoja aivan loppumetreille saakka, ovat oppositiopuolueetkin alkaneet uskoa (enemmistö)hallituksen syntymiseen. Samalla niiden oma vaikutusvalta hupenee.
Kun vielä porvarihallituksen kylmällä kyydillä uhkailleitten ”ennusteet” näyttäisivät menevän reisille, pitää varmistella omia asemia – oppositiosta käsin. Ilman vastakkainasettelua.
Aseeksi on ehdotettu varjohallituksen asettamista.

Mikäpäs siinä. Asetettakoon; opposition tehtävänähän on esittää oma käsityksensä paremmasta(?) ehdotuksesta hallituksen politiikalle.
Mutta miten poistaa varjohallituksen dilemma: vaihtoehdosta, joka ei toteudu, ei saada kokemukseen perustuvaa näyttöä kelvollisuudesta. Jää vain spekulaatioita sen paremmuudesta. Mutta ei mitään näyttöä siitä, etteikö sillä olisiko saatu ongelmia – ylipääsemättömiäkin – toisaalla.
Yleinen käytäntöhän on, että myönteisiä vaikutuksia korostetaan ja yliarvioidaan, kielteisiä vähätellään ja aliarvioidaan.
Vastuu jää kuulijalle.

--
--


EU:lta huomautus Suomelle talouden alijäämästä ja velkaantuneisuudesta
              13.5.15

Ilmeisen aiheellinen huomautus, onhan Suomen alijäämä ja velkaantuneisuus ylittänyt EU:ssa sallitut raja-arvot.
Mutta niin on monella muullakin maalla, Ranskalla esimerkiksi.

Suomen saamassa huomautuksessa kuitenkin kiinnittää huomiota eräs seikka:
Komissaari Jyrki Katainen on komissaarina ja jopa komission varapuheenjohtajana
”antamassa tuomiota pääministeri Kataisen ja valtiovarainministeri Urpilaisen aiemmille toimille”.

Mitäköhän Kataisen hallituksessa VVM:n tehtäviä hoitanut Jutta Urpilainen ajattelee huomautuksesta?

----

Englannin parlamettivaalit      12..5.15


Enlannissa pidettiin parlamenttivaalit, ennustajien yllätykseksi PM David Cameronin Konservatiivit saivat yksinkertaisen enemmistön, peräti 331 paikkaa 650 jäseniseen parlamettiin.
Toinen pääpuolue Ed Milibandin jotama Labour jäi 232 paikkaan. Sikäläisen käytännön mukaisesti Miliband ilmoitti välittömästi eroavansa puolueen puheenjohtajan paikalta.
Toinen erikoisuus brittiläisessä vaalijärjestelmässä on, että kustakin vaalipiiristä valitaan vain eniten ääniä saanut. Tällä kertaa erityisesti Konservatiivit hyötyivät.
Pienemmät puolueet saivat selvästi ääniosuuttaan vähemmän noita ykkössijoja: kolmanneksi tullut Skotlannin Yhtenäisyyspuolue SNP sai 4,7%:n äänisouudellaan 56 paikkaa, viidenneksi jäänyt EU-kriittinen UKIP jäi 12,6%:n äänisosuudellaan vain yhden paikan; edes puolueen puyheenjohtaja Nick Farage ei yltänyt parlamettiin.
Cameron joutuu nyt lunastamaan lupauksensa EU-kansanäänestyksestä ”viimeistään 2017”; sitä ennen hän halutaan nuvotella EU:n kanssa sopimuksesta.
Tuskin Cameron ”aikuisten-oikeasti” haluaa erota EU:sta. Oli vain tarve tyynnytellä oman puolueen EU-kriittisä ryhmiä.
Siihen viittaa mm. Skotlannin eroamista koskevan kansanäänestyksen torjuminen; Skotlannissa on manner-UK:ta suurempi EU-myönteisyys, ja Cameron tarvitsee nekin äänet. Sen tilalle hän esitti EU-kansanäänestyksen aikaistamista.
Tuskin Englanti mitään oleellisia muutoksia EU-sopimukseensa saa, eikä ainakaan lisähelpotuksia maksualennuksiinsa. Kaikki tietävät, kuinka vaikea on sitoa raotettu paketti takaisin kiinni; yhden myönnytykset aiheuttavat kokonaisen vyöryn uusia vaatimuksia.
EU:n budjetin leikkaukset ovat todennäköisempiä.
Siitä voisi Suomikin hyötyä.

--
--

Maahanmuutto rikkaus?       6.5.15

Etelä-Euroopassa taistellaan ”hallitsematonta” maahanmuutoa vastaan; Välimeren yli vyöryy siirtolaisia Afrikasta mitä ihmeellisimmillä paateilla, kumiveneetkin ovat käytössä.
Sitten niitä haaksirikkoutuneita pelastetaan hukkumasta Italian rannikolta.
Siirtolaistulvan kohteeksi joutuneet maat vaativat taakanjakoa muun Euroopan kanssa.

Eikö maahanmuutto olekaan hyväksi vastaanottajamaalle?
Vai missä vaiheessa maahanmuutto muuttuu vastaanottajalle epäedulliseksi, suorastaan taakaksi?

Onko Ruotsi ylittänyt jo tuon rajan, koska kulttuurien yhteentörmäys ilmenee levottomuuksina ja mellakointeina erityisesti siirtolaisvaltaisilla alueilla?
Siinä määrin, että eräs siirtolaisuuden vahvimmista puolustajista SDP:n puheenjohtaja Mona Sahlin ilmoitti, että Ruotsin pakolaispolitiikassa kaikki onkin "päin helvettiä".

Jos maahanmuutto ei olekaan hyväksi vastaanottajamaalle, niin miksi erityisesti Vihreät ja Vasemmistoliitto kuitenkin haluavat enemmän maahanmuuttajia Suomeen.

Työn tekemisen – ja verojen maksun – kyllä hyväksyn ja ymmärrän, mutta miksi otetaan lähes tai täysin kouluttomattomia ja kielitaidottomia henkilöitä? Joukkovoimaa Suomen halpatyömarkkinoille?
Vaikea nähdä tuossa edes suomalaisen työväestön etujen puolustamista.

--
--

Kuka kutsui suden?       29.4.15

Kuka kutsui suden? Nyt susi ulvoo.
Vai onko sittenkin naapurin opaskoira?

Jyväskylän valtuusto päätti 26.1.2015 aloittaa palvelualoitekokeilun rajoitettuna Kaupunkirakenne- ja Kulttuuripalveluihin. Aloite hyväksyttiin täpärästi 1 äänellä; kokoomus, keskusta ja vihreät puolsivat.
Nyt tuon aloitteen pohjalta on tehty kilpailutusaloite Kaupunginteatterin ulkoistamisesta.
Kaupunginteatteerin omarahoitus (mm. lipputulot) on vuonna 2015 Talousarviossa 1,126 Me,
menot 5,47 Me. Teatterin menoista siis 80% rahoitetaan kaupungin kulttuuritoimen budjetista.
Nyt siis nuo rahat halutaan yksityiselle yritykselle?

Jos yksityinen yritys haluaa tuottaa Jyväskylä teatteripalvelut ja tuottaa ne omalla riskillään ilman kaupungin subventiota, niin mikäpäs siinä. Annetaan ainakin yrittää.
Mutta jonkinlaiset takeet pitää saada, mm. konkurssin varalta. Olisihan perin onnetonta, jos Jyväskylä jäisi ”yllättäen” kokonaan ilman teatteripalveluja.
--
--

Uusi eduskunta on valittu       20.4.15

Vaalien tulos on selvillä: Keskusta odotettuun voittoon 49 paikalla (+14), Perussuomalaiset kakkosena 38 (-1), seuraavina kokoomus 37 (-7) ja SDP 34 (-8) .
Kepun vaalivoitto ei lopulta seisauttanutkaan veriä ja Perussuomalaiset ohittivat loppukirissä kokoomuksen ja vakiinnuttivat paikkansa suurimpien puolueitten joukossa.
Näillä mennään, pulinat pois.

Kaikki 200 kansanedustajaa valittiin tälläkin kertaa, äänestäneet päättivät äänestämättä jättäneittenkin puolesta. Tyydyttääkö tulos nukkuneita? Jos ei, niin valittelun sijaan suosittelen harkitsemaan äänestämistä seuraavalla kerralla. Se on lopulta parempi – ja ainoa – demokraattinen keino muutoksen aikaansaamiseen.

Perussuomalaisilla oli James Hirvisaaren (-> muutos2011, putosi) ja Laila Koskelan (-> kepu, putosi) lähdön jälkeen 37 paikkaa edellisessä eduskunnassa, nyt 1 paikka enemmän. Vähintäänkin pitää puhua torjuntavoitosta eikä Jatko-Jytkykään ole vailla totuuspohjaa.

Keski-Suomesta Perusuomalaisista Teuvo Hakkarainen (5544 ääntä) uusi paikkansa ja ”uutena” eduskuntaan nousee ex-ministeri Toimi Kankaanniemi (6508 ääntä). Kauko Tuupainenhan luopui ehdokkuudestaan.
Varakansanedustajaksi nousi jyväskyläläinen lääkäri Mauno Vanhala (3845 ääntä), perusturvalautakunnan puheenjohtaja. Kolmanteen paikkaan olisi tarvittu 1423 ääntä enemmän.
Seuraavilla sijoilla äänekoskelainen poliisi Jari Halttunen ja jämsäläinen lääkäri Sirpa Rintala.
Onnitteluni ja kiitokset kaikille ehdokkaille; kaikkien äänet tarvittiin tuohon tulokseen.

Kepu
, Perussuomalaiset + SDP
yhteensä 121 paikka. Kyllä sen varassa enemmistöhallitus syntyy. RKP:tä tai vihreitä ei tarvita, vaikka voittivatkin 5 paikkaa. Ympäristöpoliittiset erot kepun ja Perussuomalaisten kanssa ratkaisee. Kokoomuksen pudottaa EU-poliitiikka.
Ja kun hallitustunnustelijaksi nousevalta Juha Sipilältä ei liene odotettavissa yhtä tylyjä reunaehtoja kuin Jyrki Kataiselta, niin hallitustie näyttää selvältä.

Oleellisia linjaeroja ei tiedossani ole, varsinkin kun muut puolueet keskusta mukaanlukien ovat EU- ja tukipolitiikassaan tulleet lähemmäksi Perussuomalaisia. Likviditeettikriisin keskellä elävälle Kreikalle tuo uutinen ei liene koivinkaan ilahduttava. Uskoakseni ei euro-uskovaisillekaan.

SOME:n ”ennustajaeukot” varmasti aloittavat huutonsa, kuinka ”Soinin takki kääntyy, varmasti” jopa ennen hallitusohjelman julkaisemista. Siihen riittää jo Perussuomalaisten osallistumien hallitusohjelman tekoon. Toivottavasti eivät pidättele hengitystään sitä takinkääntöä odottaessaan.
Lisäksi suosittelen vähintäänkin nimeämään kysymykset, jotka ovat potentiaalisia takinkääntökysymyksiä. Väärät veikkaukset nimittäin syövät esittäjän omaa uskottavuutta.

Sitä ennen eduskunta kokoontuu valitsemaan (väliaikaisen) puhemiehistön 28.4. Viime kaudella ilman puhemiespaikkaa jäänyt keskusta halunnee paikan itselleen - hallituksen muodostamiseen saakka. Mutta sen jälkeen se on perinteisesti kuulunut suurimmalle ei-pääministeripuolueelle, siis Perussuomalaisille. Timo Soini onkin jo ilmoittanut haluavansa paikan puolueelleen.
Soinin itsensä lisäksi pitkää kokemusta on vain Pirkko Ruohonen-Lernerillä, mutta hänellä on EU-dilemma:
noussee Sampo Terhon tilalle EU-parlamenttiin.
Mutta on Perussuomalaisilla toinenkin pitkän eduskuntakokemuksen omaava henkilö: Toimi Kankaanniemi.
Häntä ei sovi unohtaa lopullista puhemiestä valittaessa, omannee arvostusta yli puoluerajojen jopa Eero Heinäluomaan verrattavissa määrin.

- - -


Kepulandian tavoitteena maakuntavero
         16.4.15


15.4.2015 pidetyssä MTV:n neljän suuren puheenjohtajan vaalitentissä nousi esiin kysymys maakuntaverosta, jota kepu oli – kuuölemma - esittänyt.
Pj Juha Sipilä hyvin kärkkäästi tyrmäsi ajatuksen; ei hän eikä Laaninen ollut sellaista esittänyt. Oli kuulemma tarkastanut nauhan, eikä sellaista ollut esitetty.
Ainakin asian esilletuloon oli varauduttu, muuttuiko mielipide vai oliko tulkintavirhe?
Minäkin muistelin lukeneeni sellaisesta ja epäilin Mauri Pekkarista; henkilö oli väärä, lähde oikea. Anteeksi Pekkarinen.
Tarkistin lähteeni: Keskisuomalainen 12.4.2015 sivu 10 otsikolla ”Kepulandia” todellakin puhelinhaastatteli puoluesihteeri Timo Laanisen Toijalan Akaassa. (sitaatti alkaa)
Laaninen kertoo, että keskustan tavoitteena on maakunnallinen itsehallinto, jossa maakunnilla olisi verotusoikeus ja erillisillä vaaleilla valittavat valtuustot. Malli muistuttaa Ruotsin maakäräjiä.
(sitaatti päättyy)
Nyt siis Juha Sipilän vakuutuksen mukaan tuosta ajatuksesta on luovuttu; johan se ehtikin elää peräti 3 päivää.
Vai olisiko sittenkin nk. ketuhäntä kainaloissa?
Gallupeitten povaama rökälevoitto keskustalle, niin hallitusneuvotteluissa, suljettujen ovien takana, voi ajatuksen herättää uudelleen henkiin. Ja saada se kirjatuksi – sellaisenaan tai nk. SOTE-paketin osana - hallitusohjelmaan. Loppu onkin sitten helppo: tarvitsee vain viitata hallitusohjelmaan ja maakuntavero tulee voimaan.

Jo seuraavissa hallitusneuvotteluissa...
"Kepulandia" -juttu jatkuu:
"Puoluesihteeri Laaninen kertoo, että hallitusneuvotteluissa keskusta haluaisi nostaa pöydällelaajemman maakuntauudistuksen. Siinä maakunnille siirrettäisiin soten ohella myös valtion aluehallinnon tehtäviä ja toisen asteen oppilaitokset.

Lukipa tuon miten tahansa, niin selvästikin tarkoitetaan seuraavia, näillä näkymin Juha Sipilän johdolla käytäviä hallitusneuvotteluja.
Mutta koska niin Sipilä kuin Laaninenkin ovat kysyttäessä vahvistaneet, että eivät esitä maakuntaveroa ainakaan seuraavissa hallitusneuvotteluissa, vaan tarkoittivat pitempää suunnitelmaa joskus tämän vaalikauden jälkeen, niin todetaan tyytyväisyydellä, että tuo uhka on jo torjuttu.
Asiaan palataan aikaisintaan seuraavien vaalien jälkeen pidettävissä hallitusneuvotteluissa. Ja ne käydään silloin valittavan uuden hallitustunnustelijan johdolla. Eikä se välttämättä - eikä toivottavasti - ole Juha Sipilä tai kukaan muukaan keskustalainen.

Mutta nyt pitää kysyä, torpedoivatko Sipilä ja Laaninen itse kuningasajatuksensa venkoilullaan?

- - -

Rahat eivät riitä
Uudistettu blokimerkintä 14.2.13 -> 13.4.15r
Vanhoja blokejani selatessa - jäivät vanhalle Vuodatus.net -sivustoille - sattui silmiini merkintä, joka on juuri nyt ajankohtainen:

PM
Jyrki Katainen harmittelee kuinka rahat eivät riitä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013021216668069_uu.shtml
Riitti sitä kuitenkin Etelä-Euroopan rupumaitten pankkien tukemiseen , mutta kun puhe kääntyi omiin  vanhuksiimme, onkin rahat loppu.

Se siitä kokoomuksen vaalisloganista "Tiekartta parermminvointivaltioon". Oliko vika kartassa vai kartanlukijassa?
Olisi kannattanut kuunnella - ja uskoa - Perussuomalaisia.

- - -

Seuraava tilaisuus kansalaisilla on uudelleenarvioon juuri nyt; ennakkoäänestys päättyy huomenna ja ensi sunnuntaina on varsinainen vaalipäivä. Jos et äänestä, sinua ei lasketa. Silloin äänensä antaneet päättävät myös sinun puolestasi.
Kaikki 200 kansanedustajaa valitaan joka tapauksessa. Siihen riittä jo se, että he äänestävät itse itseään. Tarvittaessa loput paikat jaetaan arpomalla 0 ääntä saaneitten kesken. Siihen pitää myös äänestämättä jättäneitten tyytyä - neljäksi vuodeksi.

Ennakkoon on äänestänyt jo lähes 20% äänioikeutetuista. Lupaa äänestäneitten määrän kasvua vuoden 2011 vaaleista.
Kun gallupeitten mukaan etenkin Perussuomalaisia viimeksi äänestäneet empivät eniten valintaansa, äänestysaktiivisuuden kasvu lupaa ennakoitua parempaakin tulosta. Jopa jatko-Jytkyyn saakka.
Se pitää tehdä nyt. Ensi viikolla on turhaa harmitella tilaisuuden hukkaamista.
- - -

Kuka maksaa verot?        30.3.15


Ex-PM Matti Vanhanen, nyk. kansanedustajaehdokas, julkaisi facebook-sivullaan tilaston(?), jolla haluttiin osoittaa, ettei pienituloisille suunnattu verohelpotus todellisuudessa helpottaisi heidän asemaansa lainkaan, koska he eivät maksa veroja.
Veroja maksavat (vain?) yli 35.000 euroa vuodessa ansaitsevat.
http://kuvat.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/artikkelikuva_std/kuvat/akavan_dia1.jpg

Akavan pääekonomisti Eugen Koev vahvisti, että Vanhasen käyttämä kuva on järjestössä laadittu.

Ensimmäisenä tuli mieleeni, mikä on tuon tilaston luotettavuusarvo? Jopa 25.000 tuloilla verokertymä 0. Onko tosiaan?
Näyttäisi olevan ristiriidassa niin Tilastokeskuksen virallisen(?) tilaston kuin oman verokirjani kanssa. Enkä toedellakaan usko olevani suurituloinen, en edes yli 35.000 euroa/vuosi ansaitseva.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html

Toisaalta voihan tuota tilastoa(?) lukea niinkin, että KAIKKI alle 25.000 e/v vuosi hankkivat voidaan vapauttaa veronamaksusta, koska sillä ei ole mitään vaikutusta kokonaisverotukseen.
Sopii minulle. Ja keksin kyllä käyttöä niille veroinakin pidätetyille euroille; menisi 100% kulutuksen lisäämiseen, sukanvarteen tai patjaan ei tarvitsisi varastoida. Ja kyllä sekin "rikka" edesauttaisi ainakin kotimaisen kulutuksen ylläpitämisessä, työllistämässä ainakin kaupan kassoja.
- - -
Vaalikappailu tiivistyy. Enää kuukausi aikaa     20.3.15


Samalla puolueet esittävät toinen toistaan "järkevämpiä ja realistisempia" keinojaan kestävyysvajeen ratkaisemiseen.
Äänestäjä saa olla tarkkana, että osaa valita niistä kelvollisimman.

Joukossa on suoranaista sumutustakin; esimerkiksi SDP:n Antti Rinteen esitys indeksitarkistusten jäädyttämisestä yhdessä veronkorotusten kanssa.
Indeksitarkistuksilla tarkoitetaan inflaation ja/tai palkkaratkaisujen aiheuttamaa tarvetta korotuksiin.

Kaikki poliittiset puolueet - työmarkkinajärjestötkin ainakin osittain - ovat ilmoittaneet valmiutensa "maltilliseen" palkkaratkaisuun, joten palkankorotuksia ei ole juurikaan odotettavissa.
Kun samanaikaisesti eletään lähes 0-inflaation kautta, jopa deflaatiolla pelotellaan, kertynee indeksitarkistuksia likimain nollan arvoisesti. Nollasta ei voi säästää.

Voiko veroastetta edelleen korottaa?
Björn "Nalle" Wahlroos oli ilmeisen oikeassa esitellessään verotuottokäyrästöä:
verokertymä on 0, kun veroaste on 0, samoin 100%:n veroasteella. Silloin ei kenenkään kannattaisi tehdä töitä, koska kaikki tulot menisivät veroihin.
Siinä välissä on jossakin raja, jonka jälkeen verotuotot alkavat laskea veron kiristämisen seurauksena.
Toisaalta siksi, että ihmiset tietoisesti tai tietämättään haluavat minimoida omat veronsa.
Toisaalta myös siksi, että ostovoima on jo niin alhaalla, että pienikin veronlisäys romahduttaa kulutuksen.
Jälkimmäinen on Suomessa jo todella lähellä, useilla jopa todellista arkipäivää.

--
 -----------------
--
Suutari pysyköön lestissään     22.3.15

Myös Helsingin Yliopiston maailmanpolitiikan professori, vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen,
Heikki Patomäki osallistui talousdebattiin. Hän arvosteli VVM:n julkistamaa arviota tylyin sanoin:
"Mikään näistä ei ole totta"

Todisteeksi(?) väitteelleen hän esittää, kuinka veronkorotukset vaikuttavat työllisyyteen negatiivisesti,
mutta julkisten menojen leikkaamisella vastaavaa vaikutusta ei näyttäisi olevan.

Tuosta negatiivisesta vaikutuksesta olemme ilmeisen yhtä mieltä, mutta Patomäeltä näyttää unohtuneen,
että julkiset menot rahoitetaan veroilla. Mitään uutta jaettavaa niillä ei synny. Kerätyt verot vain jaettaan uudelleen julkisen sektorin työntekijän preferoimalla tavalla.
Siksipäpä julkisen sektorin menojen leikkaukset toimivat kuin veronalennukset, siis tuon yhteisen(?) vaikutusolettaman perusteella työllisyyteen poisitiivisesti vaikuttaen. Kuinka niillä voisi ollakaan samanlaiset vaikutukset talouteen kuin veronkorotuksilla?