Ploki 2017

Yllättävä mutta ennakoitu vaalitulos       170415

Vaalit on pidetty, äänet laskettu ja pulinat pois. Kansan tahtoa kunnioittaen.
Kuten Timo Soini sen sanoi: Turpaan tuli, mutta henki säilyi.
Tulos ei voinut tyydyttää, mutta sen kanssa on elettävä.

Poliittiset toimittajat ovat arvioineet tulosta ja sen syitä.
Vihreät saivat oman Jytkynsä, mutta (hiihto)kilpailuissakin vain 3 ensimmäistä sijaa huomioidaan, naljäs on jo hävitty. Vihreät päätyivät neljänneksi. Helsingin pormestearivaalia on luonnehdittu mahalaskuksikin.

Helsingin sisäinen vaalikamppailu sai merkitystään suuremman huomion ja sillä on yritetty selittää koko maan tulostakin. Aiheettomasti.
Johonkin kuitenkin Perussuomalaisten romahdus perustui.
Vaalien häviäjiä olivat odotetusti kaikki hallituspuolueet, suurin tappio iski tällä kertaa Perussuomalaisiin. Jos yllätystä etsitään, niin SDP:n pudotus oli kiistatta sellainen.
Perussuomalaisten äänet eivät menneetkään SDP:lle, eivät myöskään hallituskumppaneille.
Tuskin Vihreillekään; niin täydellistä ideologian vaihdosta on vaikea uskoa ainakaan laajasti.
Uskottavimmalta tuntuu siirtyminen nukkuvien puolueeseen. Vihreät puolestaan onnistuivat houkuttelemaan omat nukkuvat kannattajansa uurnille.

Tällä kertaa noin päin. Nyt pitää kiinnittää huomiota sanoman terävöittämiseen, valaa uskoa tulevaisuuten ja Perussuomalaisten kykyyn ratkaista eteen tulevia arjen ongelmia. 
Uskon, että Perussuomaliasten linja on oikea. Talous kohenee kiihtyvää vauhtia, analyysitalot korottavat kilpaa ennusteitaan, työllisyys paranee. Sillä kansakunta nostetaan siitä kuopasta, mihin se syöksyi ulkoa tulleen laman vuoksi.
Valitettavasti Suomen investointituotteisiin perustuva tuotantorakenne laahaa kilpailijamaihin verrattuna jälkijunassa, mutta silläkin sektorilla pohja on jo selvästi ohitettu. Tyypillisesti rakennussektori on ollut primusmotorina.
Nyt pitää vain kääriä hihat ja ryhtyä rivakasti työhön. Lopettaa vaikeuksissa kieriskely.


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Avovankila nostattaa tunteita       170320


Tourulaan suunniteltu avovankila nostattaa tunteita lähinnä väärillä perusteilla.
Kansalaisia huolestuttaa yleinen turvattomuuus, jota vankilan nähdään tuovan alueelle.
Ei tuo.
Avovankilassa on tarkat säännöt, miten toimitaan. Eivät sen asukkaat hengaile ”kulmilla” hautomassa uusia rikoksia. Lähtö takaisin suljetulle tulee pienestäkin rikkeestä. Itseasiassa vankilan asukkailla ei ole mitään asiaa pikkutunneilla kaupungille. Enennän kannattauisi kantaa huolta niistä, jotka eivät ole avovankilan asukkaita.

Hanke on valtion hanke ja valtio maksaa sen rakentamisen ja kaikki kulut. Jyväskylän arvioitavaksi jää vain, haluammeko sen työpaikat vai emme. Minusta kannattaa haluta.
Ja sille katsottu paikkakin on mitä oivallisin: moottoritien varteen ei rakennettaisi mitään muuta, ei ainakaan asuntoja. Eikä tonttikaan ulotu Tourujoen rantaan saakka. Kansalaisille jää ulkoilutilaa, pääsee koirien uittopaikallekin jopa paremmin kuin nykyisin.


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Vakuutusoikeus remonttiin     170309

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen on tehnyt toimenpidealoitteen vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseksi.
Ronkainen on oikealla asialla, mutta uskallaan ennustaa pitkää ja kivistä polkua aloitteelle. Niin vahvat voimat ovat nykyisen kovaakin arvostelua saaneen järjestelmän takana.

Kesti yli 10 vuotta saada lakiin kirjaus, että vakuutuslääkärin tulee olla kyseisen alan erikoislääkäri; taakse jäivät ajat, jolloin urologi kirjoitti neurologiaan kuuluvasta kaularangan murtumasta lausunnon, että ”aiemmin podettu aivokalvontulehdus alkoi yllättäen oireilla....”.
Aivokalvontulehdus joko on tai ei ole. Se ei jää latenttina piilemään ryhtyäkseen myöhemmin oireilemaan uudelleen.
Moni neurologikin jäi ihmettelemään lausuntoa; tahtoiko lausunnon kirjoittaja sanoa, että potilaalla oli hänen erikoisalaansa kuuluvia eritteitä joissakin ruumiinonteloissa.

Tuon tapauksen käsittely kesti kaikkine käänteineen runsaat 7 vuotta, mutta päätyi lopulta valittajan hyväksi.

Järjestelmästä on esitetty hyvin perusteltua mustaa huumoriakin: 
Mitä eroa on velelääkärillä ja vakuutuslääkärillä?  - Valelääkäri on nähnyt potilaan.
Tai vakuutusyhtiön tarkoituksena on kerätä asiakkailta rahat – ja pitää ne.

Mös eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin selvitti järjestelmän hyvinkin tunnettuja ongelmia. Keskeisenä niistä Sakslininkin havaitsema päätösten heikko perustelu, tai pikemminkin niiden puuttuminen.
Järjestelmässä potilaan oma lääkäri nähdään pikemminkin potilaan asiamiehenä ja vakuutuslääkäri puolueettomana asiantuntijana, jonka tehtävänä on – tai pitäisi olla – varmistaa yhdenvertainen käsittely toisiin vastaaviin tapauksiin nähden. Siksi hoitavan lääkärin relevantteihin kliiinisiin löydöksiin perustuva lausunto kumoutuu useimiten vakuutuslääkärin rasti ruutuun -menetelmällä annetulla lausunolla, että ”pystyy vaivatta työhön”.

Sakslinin tehtäväksi jäi arvioida, kuinka tuo laissa säädetty yhdenertaisuus toteutuu.
Mutta hän törmäsi kahdenkertaiseen salassapitomuuriin: ensimmäinen potilastietojen salaisuus ja toinen oikeudenkäynnin salaisuus. Niiden takaa oli mahdoton arvioida oikeuden asiakirjojen tai edes haastattelujen avulla yhdenvertaisuuden toteutumista.

Yleisenä arviona näytäisi ratkaisevina seikkoina olevan potilaan ikä ja odotettavissa oleva elinaika: parhaassa työiässä olevalle ei-letaalisesti vammautuneelle jouduttaisiin maksamaan eläkettä kymmeniä vuosia. Se tekisi liian ison loven vakuutusyhtiöitten rahastoihin.

Vakuutuslääkäreitten kanssa painivalla on suuri hätä koko loppuelämästään ja toimeentulostaan. Sikäli ymmärtää, ettei heillä ole aikaa odottaa.
Mutta kannattaako nopeaa ratkaisua toivovan kivittää auttajaansa, löytyykö sen jälkeen uusi auttaja helpommin?
Ronkainen on yksi 200:sta kansanedustajasta, ja lopputulos riippuu siitä, mitä ne 199 muuta asiasta ajattelevat. Oleellisempaa on myös miten hallitus suhtautuu aloitteeseen. 
Jos Perussuomalaiset eivät sitä tue, niin kuka sitten?
Tuo on keskeinen syy, miksi minäkin olen Perussuomalainen.


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Erään aikakauden päätös       170306

Viime viikonlopun iso uutinen oli Timo Soinin ilmoitus, että ei tavoittele enää puolueen puheenjohtajan tehtäviä kesäkuussa Jyväskylässä pidettävässä puoleukokouksessa.

Ilmoitus hämmensi monen, eräät jopa pettyivät. Mutta yllätys se ei voinut olla kenellekään.
20 vuotta politiikan johtopaikalla on pitkä rupeama kenelle tahansa. Erityisesti sellaiselle, joka nosti puolueen konkurssin ja yhden kansanedustajan sirpaleesta 39 edustajan suurpuolueeksi ja hallituksen toiseksi suurimmaksi ryhmäksi.
Hautuumaat ovat täynnä korvaamattomia miehiä eikä sota yhtä miestä kaipaa, mutta yhden henkilökohtainen panos on usein ratkaiseva lopputulokselle. Timo Soini on kiistaatta ollut tuollainen ratkaiseva tekijä. Ansiot hakevat vertaistaan koko Suomen historiasta.

Ilmoitus käynnisti välitömästi julkisen keskustelun Perussuomalaisten hajoamisesta, jopa katomisesta poliittiselta kentältä. Kaatamatonta karhua nyljetään taas – elävältä?
Sitä on kyllä povattu joka vuosi, vähintään vaalivuosina, siitä lähtien kun puolue 1995 perustettiin SMP:n raunioille Kehitys on ollut päinvastainen; gallupit kaatuneet komesti kerta toisensa jälkeen. Poikkeuksetta.

Soini ei olisi Soini, jos tuo siirto ei ollut huolellisesti harkittu. Ikähän hänellä ei vielä paina.
Poliittisella saralla ei ollut enää voitettavaa, puolue vakiinnuttanut asemansa isojen joukkoon ja hallitukseen. Edessä oli suuren yleispuolueen johtamista ja gallupheilahteluja kulloistenkin trendien mukana. Oli oikea hetki vaihtaa vetäjää.
Ainakin valinnalla Perussuomalaiset nousivat uutisten kestoaiheeksi kesäkuun puoluekokoukseen saakka; kannuja valetaan jokaisessa mediakeittiössä. Uudelle puheenjohtajalle tarjotaan lentävää lähtöä tehtäväänsä.

Lisää vettä saatiin myllyyn tänään pidetyssä Työmiehen tuumaustunnissa, jossa niin Sampo Terho kuin Jussi Niinistökin kertoivat omista ratkaisuistaan: Sampo Terho tavoittelee puheenohtajuutta, Jussi Niinistö ei. Hän tukee Terhon valitaa, samoin EK:n puhemies Maria Lohela.
Aikaisemmin omasta ratkaisustaan ilmoittanut Jussi Halla-aho puolestaan ilmoitti, ettei ministeriposti häntä kiinnosta. Ainakin spekulaatiot Perussuomalaisten hallitustaipaleen päättymisestä ammuttiin alas.

Jyväskylässä valittaneen toinen kahdesta ehokkaasta, Terho tai Halla-aho. 
Jos jälkimmäinen, niin puolueen linja saattaa muuttua paljonkin nykyisestä. Sampo Terho selvästikin säilyttäisi enemmän nykyistä vaikka myös hän on Soinia kriittisempi maahanmuuttokysymyksissä.
Yhden (hallitus)puolueen linjan muuttuminen ei kuitenkaan valtiolaivaa käännä. Kiistaa saattaa syntyä enintään hallituksen sisällä. Terhon johdolla ilmeisesti ei sitäkään. Halla-ahokin on jo niin monissa liemissä keitetty, että tuskin hänkään nostaa niitä hallituskysymyksiksi.

Miehet vaihtuvat, maa makaa enisellä paikallaan. Poissa ovat maanjäristykset, suurtulvat ja heinäsirkkaparvet. 
Hyvä niin.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kunnallisvaalit edessä       170228

Kunnallisvaalit pidetään sunnuntaina 9.4.2017, ennakkoäänestys 29.3. - 4.4.
Mukana minäkin, nyt jo neljännelle kaudelle pyrkimässä.
Ehdokaslistat on jätettävä tänään klo 16.00 mennessä. Minuuttiakaan ei saa lisäaikaa. 
Jyväskylän Perussuomalaiset tarjoavat 47 ehdokkaan listan äänestäjien valittavaksi. Kannattaa käyttää tilaisuutta hyväksi, sillä vain annetut äänet lasketaan. 
Eikä päätöstä voi peruuttaa. 
Kaikki 67 valtuutettua kuitenkin valitaan, tarvittaessa arpomalla 0 ääntä saaneitten kesken. Ja heidän päätöksillä Jyväskylän kehitystä ohjataan seuraavat 4 vuotta.

Valtuustot vaihtuvat, mutta kunta ei voi pysähtyä. Palvelut on järjestettävä vaaleista – ja valtuutetuista - riippumatta.
Uudelle valtuustoollle jää suuria päätöksiä tehtäväksi, ensisijaisesti SOTE-ratkaisuun liittyvät.
Se päätös ei ole valtuuston käsissä, vaan ratkaistaan eduskunnassa. Mutta valtuustoon se vaikuttaa jopa ratkaisevasti. Kunnalle jää lähinnä 3 Koota: Koulutus, Kaavoitus ja Kulttuuri. Viimeksimainittuun sisältyy myös liikunta.

Siihen liittyen ehkä isoin edessä oleva päätös on Hippoksen suunnitelman toteutus, kaavoituksella aloitetaan jo nykyisten valtuutettujen voimilla. Se päätös lähettää junan matkaan, uudessa valtuustossa sen pysäyttäminen vaatii erittäin painavat perustelut.
Epäillä sopii, löytyykö riittävän painavia. Kokemuksen antama arvio.

Seuraava kuuma kysymys on varavankilan päätös; kaavoituksella sekin alkaa.
Kyse on valtion hankkeesta, valtio maksaa kaiken, yhteisistä verovaroista.
Jyväskylän ratkaistavaksi jää vain, halutaanko sen tuomat työpaikat vai ei. Mielestäni kannattaa haluta.
Eivät sen asukkaat suinkaan hengaile kulmilla, varsinkaan yöaikaan tekemässä rikoksia. Varavankilan jyrkät säännöt estävät sen; lähtö suljetulle tulee jo ensimmäisestä ryypystä.
Tavallinen kadunkulkija ei joudu juuri kohtaamaankaan sen asukkaita, tuskin edes huomaa vankilan olemassaoloa. Muutoin kuin auton ikkunasta lähtiessään Tourulasta moottoritietä Vaajakosken suuntaan.

Eikä konserttisaliakaan ole vielä haudattu; sitä ajetaan edelleen kuin käärmettä pysyyn jo alkavalla valtuustokaudella. Kaavakin on jo valmiina. 
Mutta siihen eivät rahat riitä. Eikä yksityistäkään rahaa ole tyrkyllä kuten Hippokselle on. Kaupunki joutuu sen kustantamaan – jollakin taikatempulla. Myös käyttömenot.
Meillä on jo 450 Meuron sairaahanke rakenteilla ja 300 Me Hipposhanke. Jos konserttisali vielä päätetään rakentaa, on investointeja kasassa n. 800 miljoonaa euroa.
Ne on poistettava viimeistä senttiä myöten, Kaikki käyttökatteesta.
Eikä ole merkitystä, minkä yksitön kautta poistot tehdään. Esimerkiksi sairaala laskuttaa omat poistonsa potilasmaksuina, Käyttökatteesta nekin. Käyttökatteeta maksetaan myös Hippoksen postot käyttäjämaksuina. Niihin kaupunki on jo sitoutunut 10 vuodeksi.

Poistojen fataalisuus on ilmeinen: ne menevät 20-30 vuotta eteenpäin kuin manulle illallinen. Ne menevät kulloisestakin taloustilanteesta riippumatta. Menoautomaatti lukitaan investointipäätöksellä.
Vuonna 2013 tehdyt yli71 Me poistot ylittivät kaupungin kantokyvyn; siitä lähtien on roikuttu kriisikuntarajalla.
Se on vain helppo unohtaa siinä vaiheessa, kun sitä pitäisi nimenomaan miettiä: silloin kun päätetään ivestoinnin toteuttamisesta.


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hulevesistä kiistaa       170221

Lainsäändäntö muuttui ja se aiheutti muutostarpeen hulevesien hallinnassa. Niillä tarkoitetaan tontille kertyviä sade- ja sulamisvesiä. Sekaviemäröinnissä ne kulkeutuvat puhdistamolle aiheuttaen tarpeettomia kustannuksia. Halvempi on hallinnoida ne mm. kosteikkojen kautta maaperään imeyttämällä.
Eikä ilmainen ole erillinen hulevesiverkostokaan; rakentaminen ja kunnossapito maksaa.

Nykyisellään hulevesien käsittelyä rahoitetaan jätevesimaksuilla, kiinteässä kytköksessä käyttöveden kulutukseen. Käytännössä se on näkynyt ylikorkeana vesimaksuna. Jatkossa nuo käsittelyt pitää eriyttaa toisistaan ja muista toiminnoista.

Ongelma kuitenkin on, että kiiteistöillä ei ole ollut pakkoa liittyä hulevesiverkostoon; ne on voinut imeyttää maahan tontillakin. Se osa, mikä ei ole imeytynyt, on ylivuotanut kaava-alueilla yleiseen viemäriin – ilmaiseksi. Kaava-alueilla sellainen on ollut välttämätön sulamisvesien ja kaatosateitten vuoksi. Ja ajoittain ylimääräinen vesi on kerrostunut laajoiksi lammikoiksi alavimpiin maastokohtiin, siis tulviksi.

Jyväskylässäkin asiaa pohdittii ja esitettiin kaava-alueille yleistä julkisoikeudellista hulevesimaksua; päätös sen käyttöönotosta jätettiin kunnille.
Osa mielsi maksun uudeksi kiinteistöveroksi ja ryhtyi vastustamaan käyttöönottoa. Summat liikkuivat omakotitaloilla n. 70 eurossa/vuosi, rivi- ja kerrostaloilla enemmän.

Politiikka on mahdollisuuksien taidetta: parempi tyytyä siedettävään kompromissiin kuin kaatua uljaasti saappaat jalassa. Kaatumalla saattaa vielä pahempi vaihtoehto toteutua. 
Toinen pääsääntö on, että ilmaista lounasta ei ole. Joku maksaa sen puolestasi.

Niin tuossakin asiassa: mielestäni maltillinen hulevesimaksu oli siedettävä. Kenenkään talous ei romahda 70 eurolla vuodessa. Se voi kyllä olla jo romahtanut, mutta aivan muista syistä.
Vaihtoehtona ei ollut, että kaupunki maksaa sen ”omasta pussistaan”; käytännössä se olisi hoidettu leikkaamalla muita menoja tai korottamalla (asiakas)maksuja. Se oli huonompi vaihtoehto.

Kohtuutonta olisi ollut sekin, että maksu olisi kohdistettu vain huluvesiverkostoon liittyneille; siihen kuulumaton naapuri olisi ollut vapaamatkustaja. Kaikki kuitenkin saavat hyödyn verkoston olemassaolosta.

Asiasta äänestettiin; ensin palautuksesta ja sitten maksun käyttöönotosta. 
Minäkin ryhmäni mukana painoin punaista tietoisena, että maksu otetaan käyttöön enemmistön päätöksellä. Vielä huonomman vaihtoehdon toteutumista ei tarvinnut pelätä. Hävisimme molemmat.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tuorekin puu palaa      170218

Kauhavan lämpölaitoksella tehtiin virheeseen perustunut yllättävä havainto:
tuorekin puu palaa, jopa paremmin kuin kuivattu.
Havainto käänsi uskomukset päälaelleen.

Yleisenä käsityksenä on ollut kuivattaa rangat metsässä kasoissa vähintään vuosi, mieluummin kaksikin.
Selitys on puun haihtuvissa aineissa, terpeenit, pihka, … Ne ovat hyvää polttoainetta. Edes tuoreen puun sisältämä vesi ei haittaa palamista.
Tuoreella puulla saavutettiin jopa 30%:n säästö polttoaineen määrässä metsäkuivattuun puuhun verrattuna. Lämpölaitoksien lämmön talteenotto savukaasuista kompensoi veden haihduttamiseen kuluvan energian.

Pienissä kattiloissa saati avotakassa tuoretta puuta ei edelleenkään kannata polttaa. Ilmiö vaatii korkean lämpötila, vähintään 800 astetta. Silloin haihtuvat osat keääntyvät kattilan yläosaan ja palavat siellä.
Kauhavan jopa 90%:iin yltävä hyötysuhde perustuu savukaasupesuriin, jolla savukaasujen sisältämä lämpö saadaan talteen. CO2-päästöjen osalta päästään jopa 0-tulokseen; piipusta nouseva ”savu” on lähes yksinomaan vesihöyryä.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Perustulokokeilu alkoi       170211

Kokeilu alkoi 1.1.2017 arvalla valituilla 2000 henkilöllä. Jokainen saa tililleen 560,- euroa /kk ilman tarveharkintaa tai selvityksiä. Kokeilu kestää 2 vuotta.
Sinänsä hyvä, että kokeillaan. Ja jos ei toimi, niin unohdetaan – lopullisesti?

Olen hyvin skeptinen kokeilun onnistumisesta. Ajatuksena on panna nykyinen sinällään sekava tukiviidakko uusjakoon: tuet nippuun ja jako tasan kaikille.
Uusina tulonsaajina on väistämättä niitä(kin), jotka eivät tukia tarvitsisi eivätkä niitä aiemmassa systeemissä saanettkaan.
Mutta myös niitä, joille tuo taso ei ole riittävä. Syitä on monia alkaen liikuntarajoitteista moniin hekilökohtaisiin ominaisuuksiin saakka. Miten heidän keskimääräistä suurempi tuentarpeensa täytetään? Tarvitaan siis vähintää jokin kompensoiva järjestelmä.
Järjetelmä on siis tulonsiirto tukea tarvitsevilta niitä tarvitsemattomille.

Nähtäväksi jää, onko tukea tarvitsemattomilla mahdollisuutta – ja halua(?) - kasvattaa tulotasoaan yli tuon perustulon ja maksaa ylimääräisestä veroja niin paljon, että systeemi rahoittaa itsensä.
Aivan varmasti sellaisiakin on, mutta onko riittävästi?

Tuossa on järjestelmän heikkous: lisäansioita hankkivat joutusivat maksamaan vaatimattomampaan tuloon tyytyvien puolesta. Tuntien suomalaisten halukkuuden vältellä veronmaksua uskallan epäillä.
Ainakin syntyy kirjava valikoima optimointisysteemejä veronmaksun ja ilmaisen rahan välillä. Haetaan rajanvetoa halukkuudesta luopua vapaa-ajasta ja helposta elämästä?

Jos kokeilu tuottaa enemmän kuin kuluttaa, niin sitähän kannattaa laajentaa. Mallille on jo nimikin valmiina: helikopteriraha. Jokaiselle maksetaan eräänlaisena kansalaispalkkana tietty summa ja verotetaan sen kustannukset lisäansioista.
Siinä vaikuttaa myös nk. suurten lukujen laki. Ja ihmisten yleinen halukkuus keskimääräistä suurempaan tulotasoon.

Oleellista eroa ei ole, maksetaanko summa suoraan rahana vai nk. negatiivisen veron muodossa.
Verotusta ollaan joka tapauksessa muuttamassa tavoitteena päästä eroon vuosittaisesta palautus/lisävero rumbasta. Veron määrä määräytyisi tulon syntyessä; tarvitaan vain aikaisempaa tarkempi ennakonpidätysjärjestelmä. Ja vaihtuvat pidätysprosentit.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Euron valuvika       170208

Maailman hintaindeksiä laativa tutkijaryhmä World Economics moittii euroa aliarvostuksesta.
Sen mukaan euro on Saksalle peräti 17 % aliarvostettu, mikä antaa sille selvän kilpailuedun ulkomaankaupassaan. Saksan vienti vastaa puolta koko euroalueen viennistä.
Samalla euro on Ranskalle n. 5% yliarvostettu, puhumattakaan Kreikasta.

Ero jarruttaa talouskehitystä ja ylläpitää työttömyyttä muualla kuin Saksassa. Saksa porskuttaa halvan euron turvin ja talous kohoaa vauhdilla.
Myös Suomi kärsii talouteensa nähden liian kalliista eurosta. Se näkyy korkeana työttömyytenä ja viennin takkuamisena.
Euroalueen taloutta hoidetaan Saksan ehdoilla; joskus se sopii Suomelle, joskus ei. Juuri nyt ei sovi.
Saksalle se sopii aina, Kreikalle ei koskaan.

Ongelman syy on euroalueen eritahtiset taloudet: agraari- ja teollisuusvaltioita mitataan samalla euromittarilla. Vastaa tilannetta, jossa seisotaan toinen jalka avannossa ja toinen nuotiossa; kekimäärin on hyvä olla.

Ongelmaan on vain kaksi ratkaisua: 1) euroalue hajotetaan ja siirrytään kansallisiin valuuttoihin, tai 2) euroalueesta muodostetaan rahaliitto.
Jälkimmäisessä talouksien erot hoidetaan siirtämällä rahaa ylikeihittyviltä alueilta (mailta) heikommin kehittyville. Tulonsiirrot oisivat jatkuvia. Erityisesti se tietäisi huonoa Saksalle, joka olisi pysyvästi maksajan paikalla.
Kreikka puolestaan olisi jatkuvasti vapaamatkalainen.

Rahaliitto vaatisi paljon muutakin yhteistä, mm. yhteinen verotus – ALV mukaaanlukien – ja työmarkkinat palkkatasoineen ja työaikoineen. Muuten alueelle suyntyisi erityisalueita omine erikoisuuksineen.
Sovelluksia suomalaisesta tulotasosta yhdistettynä portugalilaiseen hintatasoon on jo käytössä.

    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Varhaiskasvatus puhuttaa yhä       170205

Demarit valitsivat Antti Rinteen jatkokaudelle puheenjohtajakseen. Linjapuheessaan Antti nosti pöydälle päivähoidon maksuttomuuden julistaen sen puolueen keskeiseksi hankkeeksi.
Avoimeksi jäi, mistä se rahoitettaisiin.

Vuonna 2015 Jyväskylän varhaiskasvatuksen menot olivat 78,4 M€, joista tuloilla katettiin 7,7 M€, siis vajaat 10%.
Summat sisältävät päivähoidon perheen valitseman vaihtoehdon mukaan, kunnallinen/yksityinen päivähoito. Lisäksi kotihoidon tuki, jonka KELA maksaa.
Kuluihin on lisättävä vielä ainakin osa kasvun ja oppimisen hallinnon yhteiskustanuksista 3,4 M€.

Toisaalta jos on valinnut ulkopuolisen hoidon mennäkseen töihin, on tulopuolelle laskettava tuloverot. Mutta ei kakkea, varsinkaan jos joku toinen on sen vuoksi jäänyt työttömäksi. Sitä on lähes mahdoton eritellä tilinpäätöksessä.

Tuntuisi hyvinkin "reilulta", jos päivähoito olisi täysin ilmaista. Silloin sen vain maksaisivat muut veronmaksajat. Reiluus loppuu, kun itse kunkin maksettavaksi tulee "muittenkin kakarat".
Ilmaista lounasta ei ole tuossakaan asiassa.

Ilmaista ei ole subjektiivinen oikeus päivähoitoonkaan. Päivähoito laskutetaan hoitovuorokausien/-tuntien mukaan.
Se on kuitenkin nähtävä osana oppimisprosessia toimimaan ryhmässä. Jokin arvo sillekin pitää laskea.
Vajaa vuosi sitten Jyväskylän valtuustossa käytiin keskustelu osa- vai kokopäiväoikeudesta kun molemmat lapsen vanhemmat ovat kotona, esimerkiksi työttömänä, hoitovapaalla tms.
Valtuuston enemmistö päätyi osapäiväoikeuden kannalle. Kohtuullinen kompromissi kustannusten ja kasvatusnäkökohtien välillä.

Vaikea käsittää, että perusteissa olisi jokin muuttunut niin oleellisesti, että uudelleenarviontia tarvittaisiin. Siihen ei riitä, että eräs suurpuolueista sitä esittää – vaalitäkynään.
Erityisesti siksi, että täkyyn ei sisälly esitystä sen rahoittamisesta.

    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Eduskunta aloitti kevätkauden      170202

Eduskunta aloitti istuntokautensa valtiopäivien avajaisilla.
Puemiehistö jatkaa lähes entisellä kokoonpanolaan: phj Maria Lohela (PS), 1.vpj Mauri Pekkarinen (Kesk) ja 2. vpj Arto Satonen (Kok). Onnea heille.
Mös ryhmien puheenjohtajina jatkavat entiset, paitsi Kokoomuksen, jossa Arto Satonen teki tilaa Kalle Jokiselle.

Eduskunnalla tulee hikinen kevät: suurimpana hankkeena SOTE-uudistuksen maaliinsaattaminen. Pähkäiltävää riittää erityisesti Perustuslain reunaehtojen toteutumisessa.
Yksi kysymys törmäsi valmistelussa jo siihen: kaksoiskansalaisten valinta erityisesti puolustusvoimien tehtäviin. Kysymyksen tarkastelu on otettu myös hallitusohjelmassa kauden tavoitteeksi.

Aiheesta nousi myös kohu, kun YLE julkisti rekrytointikiellon. PLM Jussi Niinistö kiisti uutisen totuudenmukaisuuden ja puolustusvoimat teki kirjallisen oikaisuvaatimuksen.
Uutisen julkaissut Päivi Happonen ilmoitti pysyvänsä uutisessa; oli – kuuleemma – nähnyt siitä kertovan ”virallisen tahon” sähköpostiviestin. Lähdesuojaan vedoten sen julkistamisesta kieltäydyttiin.
Puolustusvoimat kiisti, ettei ohjeita lähetellä sähköposteilla. Pattitilanne oli valmis.

Uutisten luotettavuus joutui koetukslle ja pääsipä YLE:n hallitntoneuvostokin keskustelemaan aiheesta. Kohu siitäkin: poliitikkojen sekaantumisesta toimittajien työhön puhuttiin.
En sitten tiedä, kenenkö siihen pitäisi puuttua. Toimittajien itsensäkö?
YLE kuitnkin on poliittisesti valvottu – ja rahoitettu - instanssi.

Muita kevän kuumia aiheita ovat Breksit – Britannian ero EU:sta -, ja Donald Trump käänteineen. 
Ainakin kauppasodan kaikuja kuuluu Meksikosta, Kiinasta, …
TTP-vapaakauppasopimuskin meni katkolle. Ja TTIP ei ainakiaan etene.
Viimemainitusta en ole kovinkaan pahoillani. Olihan siinä nähty aineksia päästää erityisesti yhdysvaltalaiset monikansalliset yhtiöt ohjailemaan mm. suomalaista lainsäädäntöä.

Niinikään rahoitusmarkkinoilla kuohuu – jälleen. Tällä kerralla erityisesti Italiassa. Ratkaisuksi puuhastellaan yhteisvastuuta ja roskapankkeja.
Mitenköhän se pitäisi sanoa, että yhteisvastuu ei kelpaa, että se tulisi ymmärretyksi.

    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Liikenneverkot solmussa         170126

LVM Anne Bernerin liikenneverkot sotkeentuivat niin pahasti, että Valtiovarainministeriö lähetti PM Juha Sipilän esikunnalle, ministeriryhmien sihteereille ja erityisavustajille selvityksen, jossa todettiin mm: 

”VM:ää ei ole missään vaiheessa saapunut tavanomaista pyyntöä osallistua valmisteluun, eikä VM ole tällaista henkilöä asettanut. VM ei toistuvista pyynnöistä huolimatta ole saanut valmistelumateriaalia kommentoitavaksi tai perehdyttäväksi. VM ei toimittanut myöskään kirjallista lausuntoa selvitykseen, koska sellaista ei ole pyydetty eikä selvitysluonnosta saatu. Lukuisia VM:n esittämiä vastalauseita, huolia tai varoituksia ei selvityksessä ole otettu huomioon.”

Kirjelmässä myönnetään, että yksittäiset virkamiehet ovat vastanneet kysyttäessä yksittäisiin kysymyksiin, mutta painotetaan, ettei VM ollut osallistunut valmisteluun.

Kirjelmä lähetettiin viime perjantaina, selvitys oli julkaistu edellisenä päivänä.
Vielä sunnuntaina Berner antoi haastattelun Iltalehdelle, ja vakuutti VM:n osallistuneen ”koko ajan” eri ryhmien työskentelyyn.
Maanantaina annetulla tiedotteella valmistelu ilmoitettiin keskeytetyn.

Hyvin poikkeuksellinen toimi VM:ltä, mutta oli ennenkuulumatonta, että valtiontalouteen vaikuttavissa asioissa VM pidetään valmistelun ulkopuolella. 
Käytäntö on ollut, että kansliapäällikkö asettaa toisen ministeriön pyynnöstä VM:n edustajan työryhmiin.

Nyt keitto paloi pohjaan; jonkun on se syötävä.
Olen taipuvainen uskomaan, että PM Juha Sipilä ei ota sitä kontolleen, tuskinpa VVM Petteri Orpo tai hankkkeen torpannut UM Timo Soinikaan. Muilla ministereillä ei olekaan osaa eikä arpaa jupakkaan.
Pienemmistäkin syistä ministeri on vaihtunut.

    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vaihtelevaa tuulta taloudessa      1701123

Talousviikko alkoi ristiriitaisissa tunnelmissa:
Cargotec aloittaa YT-neuvottelut: globaalisti häviää 230 työpaikkaa. Siitä, kuinka paljon niistä on Suomessa, ei ole vielä tietoa.

Samanaikaisesti Valmet kertoi kolmesta kartonkikoneen uusinnasta Ydysvalloissa ja Kone julkaisi toimittavansa 127 hissiä ja liukuporrasta Helsingin kauppakeskus Triplaan.
Hyviä uutisia kuului myös Moventakselta Jyväskylässä: yhtiö palkkaa n. 100 hekiklöä lisää tuulivoimatuotantoonsa.

Onneksi uutiset ovat jo voittopuolisesti positiivisia. Hyvä niin. 
Samaan tulokseen tuli myös YLE* selvitettyään viimeaikaisia talousuutisia.

Lama näyttää selätetyltä ja kasvu on vauhdittumassa.
Seuraavaksi odotetaan koska se näkyy vientitilastoissa ja -ennusteissa. Vienti – tarkemmin sanottuna vaihtotase – on meidän tilipussi. Se ratkaisee, liikkuuko rahaa enemmän sisään- kuin ulospäin.

Alku lienee tavalliseen tapaan verkkainen kiihtyen nopeastikin. Ennusteita rukattaneen kilpaa ylöspäin.
Uusi elinkeinomisisteri Mika Lintilä avasi pelin astuessaan virkaansa: arvioi valtionvarainministeriön laskelmia liian varovaisiksi.


*) Selvityksen tekijä korjattu 23.1.2017 

    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Liikennesuunnitelma by Anne Berner
        170120

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner esitteli uuden Liikenneverkko -mallinsa.
Trafi puolestaan esitteli laskurinsa, jossa verrattiin autoiloijoitten tulevia kustannuksia nykyiseen mallliin. Laskurissa kiinnittyi huomio ”laskennalliseen autoveroon”, joka esiteltiin säästönä autoilijoille.
Onkohan asia aikuisten oikeasti noin?

Jo maksettua autoveroa ei palauteta autoilijoille, mutta sen tilalle tulee tienkäyttömaksut – jossakin muodossa. Vanhalla autollaan ajavalta tuo ”säästö” jää toteutumatta. Uudet kustannukset kyllä tulevat täysimääräisenä.
Tarkkaan ottaen heille tulee kustannuksia autoveron poistostakin, kun auton arvo putoaa jo maksetun veron verran – yhdessä yössä. Itseasiassa tuli jo suunnitelmaa esiteltäessä: auton ostajat ja -kauppiaat diskonttasivat alennuksen heti hintoihin. Autokauppa pysähtyi.

VVM Petteri Orpo oli oikeassa ihmetellessään, mistä tulee uutta rahaa.
Ei sitä tulekaan; kustannusneuraalista puhutaan. Ainakin veltion kassasta katsottuna.

Nykyisellä mallilla autoilijoilta kerätiin v. 2014 veroja runsaat 4,5 Mrd euroa, autovakuutukset ja -katsastusmaksut yms. pakolliset menot päälle. Yhteensä lähes 7 Mrd euroa.
Liikenneverkkon siitä ohjattiin 1,7 Mrd euroa.
Tieverkoston korjausvelka n. 2 Mrd tulee kuitatuksi jo puolessa vuodessa. Se vain käytetään joihinkin aivan muihin kohteisiin.

Bernerin mallissa oli toinenkin erikoisuus: ajettujen kilometrien seuranta autoon asennettavalla boksilla. EU-säännökset kieltävät jatkuvan seurannaa millään laitteella.
Säädös tulee Bernerin mukaan muuttumaan v. 2018 kun onnettomuuksista automaattisesti hälyttävät laitteet tulevat pakollisiksi uusiin autoihin. Ne aktivoituvat tarvittaessa, esim törmäyksessä.
Se on oleellisesti eri asia kuin jatkuva seuranta. Uskallan veikata Bernerin kaavailujen törmäävän EU:n byrokratiaan.

Berner kaavaili vaihtoehtoiseksi malliksi postin ja taksien valjastamista autoilijoitten tarkkailuun.
Kuvaava vastaus saatiin eräältä taksimieheltä: ”Antaa rouvan suunnitellla”.
Vastaus sopii yleisemminkin Bernerin suunnitelmalle.

    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Yritysverotuksen tuotto      170117

Tilastokeskus julkaisi vuoden 2016 verotuksen tiedot: yritysverotuksen tuotto kasvioi vaikka yritysten veroitusta alennettiin voimakkaasti.
Kuinka siinä noin kävi?

Valhe, vaheempi tilasto taitaa olla tälläkin kertaa oikea selitys. Pitää olla tarkkana, mitä tilasto todellisuudessa mittaakaan.
Onko yritysten verotus tahdonvarainen asia? Siis yrityksen maksoivat veroja siksi, että verotus aleni.
Jos noin on, niin verotuksessa – erityisesti yritysverotuksessa – on jotakin pahasti pielessä.

Vai johtuikohan tulos siitä, että yrityksillä meni (paljon) ennakoitus paremmin, verotettavaa syntyi edellistä vuotta enemmän.
Jos jälkimmäinen, niin kuinka paljon verotuotto olisi kasvanutkaan ilman rutakkaa alennusta?

    -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Autojen mustat laatíkot             170116 

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner esitteli autoihin musta laatikot, joilla kerättäisiin tietoja ajomatkoista; 
tarkoitus oli laskuttaa jonkinlaisena tienkäyttömaksuna ajetut kilometrit. Ajatuksen takana oli Jorma Ollilan työryhmän aikoinaan tekemä esitys matkaviestinten paikannuspalvelujen hyödyntämisestä. 

Esitys oli vieras hallitusohjelmalle joten Perussuomalaiset Timo Soinin johdolla nousivat jyrkkään vastarintaan. 
Berner taipui. Hyvä niin. 

Ajetut kilometrit mitataan - ja laskutetaan - jo tonkalla, huomioi myös kaasujalan painon. Korvaavaa kyttäysjärjestelmää ei tarvita, 
Lisäksi tuota autoilijoitten laskua vast'ikään korotettiin n. 2 senttiä litralta. Aiemmin myös autoveroa. 
Vastapainoksi helpotettiin katsastusta: uusi auto on katsastettava ensimmäisen kerran 4 vuoden kuluttua ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Kunnes auto saavuttaa 20 vuoden iän ...