Puhetta perintöverosta     10.6.2014


Kataisen hallituksen loppumetreillä on nostettu perintöverotus keskusteluun, primusmotorina RKP:n Carl Haglund. Kokoomuksen Alexander Stubb peesaa.
Haglundin pontimena lienee ollut Björn "Nalle" Johansonin verokikkailu: siirsi kirjansa Ruotsiin olemattoman perintöveron vuoksi. Myös perinnönsaajien kirjojen pitää olla Ruotsissa.

Keskeisenä argumenttina vaatimuksella on, että perintö on hankittu(?) kertaalleen verotetuilla ansioilla.
Väite sisältää harhautuksen: etuuden saaja (=perillinen) ei ole maksanut senttiäkään veroa siitä rahasta. Hänelle perintö on kaikilta osiltaan ilmaista rahaa.
Hänen ainoa oma ansionsa on syntyä oikeaan sukuun.
Kovin kyseenalaista on tuo "kertaalleen verotuskin"; tunnetusti ainakin pääomatulot ovat niukemmin verotettua kuin tavanomaiset ansiot. Sen tasaamiseksi perinnön pitäisi olla huomattavasti nykyistä tiukemminkin verotettua. Erityisesti sijoitusomaisuuden.

Jos kyseessä on Stubbia mukaillen "kateusverosta", niin aivan yhtä paljon - ellei enemmäkin - on kyse "ahneudesta": ilmainen raha halutaan maksimaalisesti - verottomasti - itselle.
Vanhaa sanontaa lainaten: "Porvari ei maksa eikä marssi".

Perintöverotuksessa on kyllä viilauksen tarvetta. Esimerkiksi ei ole kohtuullista, että perillisen on myytävä perinnöksi saamansa asunto veroista selvitäkseen. Vieläpä sellainenkin, jossa hän itse asui perittävän kuollessa. Ja asunto sentään kuuluu näillä leveysasteilla välttämättömyyksiin.
Se voidaan toteuttaa joko verotonta osuutta korottamalla, rajaamalla perittävän tai perijän omassa käytössä oleva asunto verotuksen ulkopuolelle tai ainakin nostamalla alinta perintöveroastetta.
Muoto ei ole oleellista, lopputulos ratkaisee.

Lis. 8.7.14  Myös Perheyritysten liiton puhemies ex-pääministeri Matti Vanhanen tuomitsi veroprofessori Heikki Niskakankaan kannanoton varallisuuserojen jyrkästä kasvusta.
Hän näki yhteiskunnalle tärkeämmäksi säilyttää varallisuus yrityksen taseessa; parantaa - kuulemma - yrityksen mahdollisuuksia investoida.
Sikäli oikein, mutta Matti Vanhanen - ilmeisen tietoisesti - sekoittaa yrityksen taseen ja yksityisen perinnönsaajan taseen. Perintö on edelleen saajalleen ilmainen lounas. Ja sen verottomuus johtaa mitä ilmeisimmin Niskakankaan kuvaamaan ”Downton Abbey” -ilmiöön: varakkaan väestön varallisuus kasvaa yhteiskunnan tuella - verottomasti.



Tourujoen uoma / Valtuusto 19.05.14


Pitkän vaihtoehdon puoltajat puhuvat ”luonnollisesta uomasta” kun tarkoittavat kapeaan useitten metrien syvyyteen kaivettua uutta uomaa, jossa joki ei ole koskaan virrannut.

Ei kai nyt sentään.
Puoltajat uhkailevat EU:n ennallistamis- ja velvoiteistutusten kustannuksilla.
Kyllähän EU:lta on nähty esityksiä kurkkujen käyryyksistä ja tervan kielloista, mutta jokin raja senkin ”direktiiveillä” sentään on. Ja varmimmin uoma saadaan ”voimakkaasti muokatuksi” kaivamalla kokonaan uusi uoma täysin uuteen paikkaan. Ja sen myötä mahdolliset istutusvelvoitteetkin.
Jos järvitaimen on palautuakseen Tourujokeen, osaa se palata nykyiseen uomaan varmemmin kuin uuteen kaivettuun uomaankin.

Kaupunki tarvitsee tuloja Kankaan myytävistä tonteista; se tarvitsee niitä mahdollisimman nopeasti, ei vasta muutaman vuoden kuluttua. Mitä pikemmin, sen parempi. Pitkä uoma lykkäisi tuloutusta 3-5 vuotta. Vähintään.
Ja maksaisi sinä aikana vaiheittainkin toteutettuna enemmän kuin meni Lutakon tunneliin.

Voimalan tuleva kohtalo on tässä kysymyksessä merkityksetön; sekä säilyttäminen että purkaminen ovat molemmat mahdollisia. Eikä kumpikaan vaihtoehto muuta josku vuonna ”kilpi ja kirves” muutettua uomaa ”voimakkaasti muokatuksi”. Eikä varsinkaan voimalan säilyttäminen.
Jään mielenkiinnolla odottamaan vihreitten kantaa voimalasta; suositaanko uusituvaa energiaa vai vapaata koskea.

Minäkin harkitsin muutosesitystä uomapäätökseen: olisin mielelläni poistanut nyt päätökseen jätetyn varauman pitkän uoman vaihtoehdon tarkastelemisesta myöhemmin.
Mutta sen vaihtoehtona ollut ”viherkehä” kyllä kelpasi. Toivottavasti se toteutuu mahdollistaen mm. Juhani Starckzewskin visioimat leikki- ja pallokentät lapsille. Antaisihan se myös viihtyvyyttä ja luonnonläheisyyttä alueelle. Ehkä houkuttavuuttakin asuinpaikkana - lähellä keskustaa ja Seppälän liikekeskuksia.


Puheeni Talousarvion 2015 lähetekeskustelussa 10.11.2014

Arvoisa puheenjohtaja,
aluksi eräs nyanssi talouarvion investointiosasta:
Cygnaeuksen viipalekoulun purkukustannuksiin 275.000 euroa.
Aikoinaan viipalekoulun pystys maksoi - niin muistelen - 850.000 euroa. Runsas miljoona euroa
hukkainvestointiin, joista pitäisi pyrkiä eroon.
Kun viipalekoulu puretaan jäljelle jäävät vain laskut.

Sitten varsinaiseen asiaani: kestoaiheekseni muodostuneeseen Paviljonkisäätoön avustukseen,
talousarvion sivulla 205.
Säätiön on säädekirjan mukaan tarkoitus kustantaa pitkällä tähtäyksellä oma toimintansa.
Olisiko 20 vuotta jo riittävän pitkä aika?
Viime vuosina alkanut kehitys, jossa avustusta pienennettiin vuosittain 100.000 eurolla, on näköjään
päättynyt. Esityksen mukaan avustus pidetään 2015 entisellään 700.000 eurona.
Säätiön liikevaihto on laskeva, eli jatkossa entistä suurempi osa rahoitetaan avustuksella.

Paviljongin ylläpitämillä Messukeskuksen näyttelytiloilla on pääasiassa yksi vuokraaja, Jyväskylän Messut Oy,
joka on voittoa tuottava yhtiö ja jakaa osinkoa. Miksi sitä ei voi periä korkeampana vuokrana?
Aikaa vuokran tarkistukseen on kyllä ollut vaikka puhuttaisiinkin pitkäaikaisesta sopimuksesta.
Olenhan kiinnittänyt asiaan huomiota jo useita vuosia.
Tuossa muodossa avustus on nähtävä jopa kaupungin avustuksen jalostamisena yksityisen yrityksen
voitoksi. Sen jatkuminen huomautuksista huolimatta on jo kaupungin kuppaamista.

Tikkakosken uimahallin toiminta lakkautettiin 150.000 euron säästöjen vuoksi. Uskoin silloin, että
lakkautusta ei tehty siksi, että Paviljonkisäätiön avustus voitaisiin pitää entisellään.
Olin näköjään väärässä.