Kannat - 2017

Puoluekokouksen päätöksiä: puolue muuttui      170610

Perussuomalaisten puoluekokouksessa 2017 Jyväskylässä koettiin mullistus; vallankaapppauksestakin puhutaan. Puolueen puheenjohajaksi valittiin ensimmäisellä kierroiksella Jussi Halla-aho. Lisäksi hänen suosikkinsa Laura Huhtasaari valittiin 1. varapuheenjohtajaksi ja Teuvo Hakkarainen 2. vpj:ksi.
Maahanmuuttovastainen rintama putsasi pöydän, maltilliset ”soinlaiset” Sampo Terho ja Jussi Niinistö kokivat tappion kaikilla rintamilla.

Erityisesti hallituskumppanit kiirehtivät jo arvioimaan, että Perussuomalaiset eivät ole enää entinen. 
Artvion voin allekirjoittaa: Perussuomalaiset eivät ole enää se pulue, johon 2004 Raimo Vistbackan kanssa käymäni kirjeenvaihdon perusteella liityin ja jonka linjan hyväksyin, omaksuinkin.

Tilalle tuli ”pakolaiset ulos ja pois EU:sta”; aika näyttää, mitä se käytännössä tarkoittaa heikommassa asemassa olevien puolustamisessa.
Fixit kyllä sopii minullekin, ainakin paremmin kuin valuuttaunioni tulonsiirtoineen asiansa kelvottomasti hoitaneille maille.
Mutta ollakseni realisti: se tapahtuu vasta ja vain kun eduskunnan enemmistö niin päättää. Tällä hetkellä tuolaista enemmistöä ei ole. Lisäksi se on pallo, jota voi potkaista vain kerran.

Klassisen sanonnan mukaan tehtiin hyppy tuntemattomaan; jätän hyppäämättä ja siirryn katsomoon.
Uusi johto näyttäköön linjansa. Minä arvoin vain, kuinka paljon siinä on sitä, miksi aikoinaan liityin puolueeseen.
Olen skeptinen, mutta toivon hartaasti, että niitäkin elementtejä löytyy riittävästi. Tädellistä sopivuutta en edes odota.

      ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Perussuomalaiset myyneet peffansa      170114
Vai myivätkö?*


Keskisuomalainen julkaisi väistyvän parlamentaarikko-kuntavaikuttaja Kauko Tuupaisen haastattelun 6.1.2017 ja nosti ingressiin heiton ”Perussuomalaiset ovat myyneet peffansa”.
Korostus on toki raflaava ja tuottanee runsaasti nettiklikkauksia. Mutta kuinka totuudenmukainen se oikeasti onkaan?

Politiikka on mahdollisuuksien taidetta; usein kannattaa tyytyä edes siedettävään konsensukseen kuin kaatua urheasti saappaat jalassa vaatimuksella, jolla ei ole menestymismahdollisuutta.

Kaikilla puolueilla on pitkän tähtäimen suunnitelmia ja tavoitteita, kukaan ei saa niitä kaikkia läpi.
Eikä jostakin luopuminen tarkoita, että tavoite on mitätöity, se ei vain saanut tällä kertaa riittävää kannatusta. Uusia kierroksia sen toteuttamiseen tulee myöhemmin lisää.
Kaikki-tänne-heti-nyt”-änkyröille se näyttää olevan mahdoton ymmärtää. Ajokortteja uhataan polttaa ja muuttaa ulkomaille pienimmilläkin perusteilla.
Ja jätetään polttamatta/muuttamatta.

Lehden pääsanomaksi nostaman heiton perusteella joutui ihmettelemään Tuupaisen vaikuttimia. Ensimmäisenä tuli mieleen kuseminen omiin muroihin.
Haastattelun tarkemmin lukemalla saattoi arvella valintaa lehden omaksi. Motiiveja saattaa vain arvailla.
Ehkä; meillähän on kunnallisvaalit parin kuukauden päästä.

Sampo Terho on koonnut erinomaisen listauksen Perussuomalaisten vaikutuksesta hallitustyössä
Kaksi sivua listausta, mitä hallitus on saanut aikaan, useissa vahvasti Perussuomalaisten peukalonjälki. On korotettu takuueläkkeitä ja omaishoitajien palkkioita sekä alennettu veroja;
lähes kaikki erityisesti pienituloisten aseman parantamiseksi. Hyvä niin.
On jopa peruttu hallitusohjelmaan kirjattu eläkeläisten asuntotuen leikkaus.
Pisteet asian valmistelleelle ministeri Hanna Mäntylälle, jolle valmistelussa selvisi useat leikkauksen kohtuuttomuudet. Hallituksen oli ilmeisen helppo peruuttaa ohjelman toteutus tuolta osin.
Mutta syytteet siitäkin saatiin, takinkäännöstä puhuttiin.
Ei kuitenkaan peffan myynnistä – tällä kertaa.

Tuo Terhon lista sisältää toimia, mitä hallituksessa on saatu aikaan. Olisikohan mitään niistä saatu oppositiosta käsin? Se olisi kuitenkin ollut hallitusvastuun vaihtoehto.
Peruusomalaisia on syytetty myös pakolaistulvasta. Perussuomalaiset eivät sitä tilanneet, se tuli pyytämättä ja yllättäen kuin entiselle (pää)ministerille faksit.
Mutta kuka on suitsinut tuota tulvaa enemmän kuin Perussuomalaiset? Myös oppositio lasketaan mukaan.

Joissakin asioissa on tullut lunta tupaankin ja kustannuksia kansalaisille.
Yhtälö, että kakki voittavat aina kääntyessään on mahdoton. Kaikki eivät voi edes saada keskimääräistä enemmän.
Jos joku näkee hävinneensä uudistuksissa, on ensimmäiseksi kysyttävä itseltään: Olenko minä niin huono-osainen, että minun pitää saada muita enemmän.
Omalta kohdaltani vastaus on selvä: En ole. Minulle riittää, että minua heikommassa osassa olevat voittavat.