Käännetty ALV
UpD 22.2.13
Urpo Lohi kirjoitti Keskisuomalaisessa 21.2.13 otsikolla
"Käännetty ALV on aliurkoitsijan ragaistusvero" 
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/kaannetty-alv-on-aliurakoitsijan-rangaistusvero/1300839
"Käännetyn alv:n tarkoitus oli vähentää harmaata taloutta ja selkeyttää verotuskäytäntöjä rakennusalalla."

Sen se tekeekin.
Kun aikaisemmin aliurakoitsija laskutti ALV:n pääurakoitsijalta ja tilitti - tai olisi pitänyt tilittää - verottajalle jälkikäteen. Mutta kun ennen tilitystä aliurakoitsija lopetti toimintansa ja pahimmillaan häipyi tuntemattomaan, jäi verottajalta tilitys saamatta. Pääurakoitsija sen sijaan sai maksamansa veron siitä huolimatta palautuksena takaisin.
 
http://www.rakennusteollisuus.fi/RT/K%C3%A4%C3%A4nnetty+ALV/
"Keskeisin muutos on se, että jatkossa arvonlisäveron maksaa myyjän sijasta ostaja. Rakentamisessa aliurakoitsija veloittaa rakentamispalvelujen myynnin ilman arvonlisäveroa ja pääurakoitsija suorittaa arvonlisäveron koko rakennustyön arvosta."

ALV mitä ilmeisimmin saadaan perittyä isommalta pääurkoitsijalta. Ainakaan verovelvollinen ei niinkään
helposti häviä ennen tilitystä.
Verottajalta ei ilmeisesti jää maksamattomia tilityksiä saamatta.

Kieltämättä aliurakoitsija joutuu maksamaan ALV:n ostamistaan tarvikkeista ja koneista heti ostohetkellä ja "odottammaan palautusta" 1-3 kuukautta riippuen siitä, mikä on tilitysjakson pituus.
Mutta edellä sanotusta syystä verottajan "luottotappio" kiistatta pienenee.
Mikä käsittääkseni oli muutoksen tarkoituskin.
Verottajalle sytyy tappioita enää siitä, jos ALV:llisenä myyvä tavarantoimittaja tekee oharit.


LUKIOKOULUTUS
Keskisuomalainen kirjoitti pääkirjoituksessaan 7.2.13
"Jyväskylän kaupunginhallitus päätti maanantaina lopettaa maan vanhimman suomenkielisen Lyseon toiminnan nykyisessä rakennuksessaan."

Tosiasiassa Lyseon toiminnan päättymisestä nykyisessä rakennuksessa päätti Kolulutuskuntayhtymä, jolle kuuluu lukiotoiminnan järjestäminen.
Kaupungille tarjottiin vain "kauppaa", millä se olisi saatu estettyä.
Hintalappuun oli kirjoitettu liian suuri summa ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne.
Välitön vaikutus miljoona euroa vuodessa ja poistojen kautta toinen miljoona. Vuodessa sekin ja 20 vuoden ajan.

Nuo seikat olisi tullut ottaa huomioon silloin kun lukiokoulutusta siirrettiin Koulutuskuntayhtymälle. Siitä huomautettiin ja siirtoa vastustettiinkin mm. noilla perusteilla. Mutta valtuuston enemmistö halusi toisin. Kannattaa pitää mielessä sekin, että Koulutuskuntayhtymä ehdoin tahdoin halusi lukiokoulutuksen järjestäjäksi.
Silloin riitti rahaa kouluverkon ylläpitämiseen ja niin Lyseon kuin Tyttölyseonkin korjaamiseen ja säilymiseen koulutuskäytössä.
Olivatko asialla "rahattomat lehmänostajat" kun nyt on toinen ääni kellossa?

Minä olen ilmoittanut valmiudestani ainakin harkitsemaan tuon onnettoman siirtopäätöksen kumoamiseen, mutta se näyttää "toivottamalta taistolta taivaan valtoja vastaan", joten nyt mennään näillä nuoteilla.
Ainakaan kaupugilla ei nähdäkseni ole tuollaisia varoja. Investoinmtiohjelmalla on pituutta aivan piisalle ilman Lyseon 20 miljoonan remonttiakin. Ja ratkaistavana on monta muutakin rahoitusongelmaa, esimerkiksi omaishoitajien tuki ei suinkaan pienimpänä vaikka akuutti onkin. 

MAAHANMUUTTAJAT LISÄÄVÄT TYÖVOIMAN KYSYNTÄÄ ????

Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen pyörittää vanhaa(?) levyä teoriastaan, kuinka maahanmuuton lisäys kasvattaa työvoiman kysyntää.
Työvoiman tarjonta sillä kyllä kasvaisi, mutta mikä olisi mekanismi, millä se vaikuttaisi työvoiman kysyntään?

Ainakin perinteisten teorioitten mukaan KYSYNNÄN lisääntyminen lisää kulutusta ja sitä kautta työvoiman tarvetta;
sama toimii myös toisin päin: kysynnän VÄHENEMINEN alentaa kulutusta - ja kasvattaa työttömyyttä.
Sitä kutsutaan talouden dynamiikaksi, mitä mm. PM Jyrki Katainen on ainakin aikaisemmin suorastaan hellinyt talousnäkemyksissään.

Toisaalta Suomessa on tilastosta riippuen 300-500.000 työtöntä; eikö se ole riittävä määrä kasvattamaan työvoiman kysyntää? Kuinka suurta maahanmuuttoa Vartiainen kaipaakaan?
Ja tekemään mitä?
Montako kouluttamatonta kamelinkuljettajaa Suomi tarvitsee?
Ja miksi maahanmuuttajista valtaosa kuitenkin on heitä, tai ainakin kouluttamattomia?

Niinikään ostovoiman alentuminen VÄHENTÄÄ kulutusta - ja kasvattaa työttömyyttä. Ainakin perinteisissä talousmalleissa.
Palkkojen alennus/alentaminen on tunnetuin keino alentaa ostovoimaa. Verojen korottaminen myös on tehokas.
Samoin julkisen talouden leikkaukset.
Nuo kaikki keinot ovat jo käytössä. Pelkästään niillä työvoiman kysyntä tulee alentumaan jo niin paljon, että jopa Juhana Vartiaisen esittämiä uusia(?) keinoja työvoiman kysynnän kääntämiselle kasvu-uralle ilmeisesti tarvitaan.
Mutta toivoisin hänen avaavan teoriansa perusteita ja kertovan mekanismin, millä työvoiman lisääminen voisi - mahdollisesti - aiheuttaa työvoiman kysynnän kasvamisen.
Aivan kokeilun vuoksi en olisi valmis hyväksymään teoriaa. Silmät ummessa hyppynä pimeyteen.