Kevät 2014


9.6.2014  valtuusto

Dramatiikkaa kokoukseen toi sen alussa tullut tieto, että Palokan SDP:n omistama Palokan viihdekeskus palaa; tuho
on jokseenkin totaalinen. Poliisi tutkii syttymissyytä.

Kokouksen alussa kuultiin kaupunginjohtajan talouskatsaus: vaikeudet ovat vielä edessä. Jopa siinä määrin, että sovitun talouden tervehdyttämisen aikaikkunaa venytetään vuodella. Olisin ollut halukas pitämään sovitusta kiinni, mutta kyllä tuonkin kanssa voi elää.

Tilinpäätös hyväksyttiin ja vastuuvapaudet myönnettiin yksimielisesti; mitäpä niille olisi muuta voinut tehdäkään.
Vaikka kunnan talous on edelleen kriisirajoilla ei sille kuitenkaan ollut niin selvää syntipukkia, että vastuuvapaudet
olisi voitu jättää myöntämättä.
Puheitta se ei kuitenkaan tapahtunut; palkästään 7 minuutin ryhmäpuheenvuoro veivät lähemmä stunnin, muut puheenvuorot vielä päälle.

Veroäyreistä sen sijaan äänestettiin. Yhdistynyt vasemmisto olisi halunnut päättää veroäyreistä vasta syksyllä, oikeisto nyt kesän kynnyksellä, vaikka tulevista verokertymistä ja valtiovallan tulevista päätöksistä ei tietoa ollutkaan.
Lykkäysehdotukseen täytyi sisältyä näkemys, että veroäyrin korotusta ainakin voitaisiin vielä harkita. Kaikki kuitenkin tyrmäsivät korotusnäkemyksen jo tässä vaiheessa.
Ainakin talousarvion laadinnasta jäi yksi spekulaatiomahdollisuus pois.
Päätöksen lykkäysehdotus hävisi äänestyksessä selvästi 42 - 25. Mielenkiintoista oli, että Perussuomalaisten 9 hengen
valtuustoryhmä - Kauko Isomäki oli liittynyt Perussuomalaisten ryhmään - oli vaa'ankielenä. Perussuomalaisten toisella valinnalla äänestys olisi päättynyt täpärästi toisin 33 - 34.

Pitkän kokouksen lopuksi hyväksyttiin vielä Kortepohjan ylioppilaskylän kaava puheitta.
Ja myönnettiin kiireellisenä pöydältä otettuna Terhi Pullille ero kaupunginhallituksen jäsenyydestä. Tilalle valittiin Kati-Erika Tiperi ja hänen varanaisekseen Katja Isomöttönen.
Onnitteluni valituille. Sekä kiitokseni Terhille; oli ilo työskennellä kanssasi kaupunginhallituksessa.

 

19.5.14 Valtuusto


Valtuustossa ratkaistiin Tourujoen linjaus: nykyinen uoma voitti selkeästi äänin 50 - 15, 2 tyhjää. Hyvä niin.
Santeri Lohi (kok) halusi ponsiesityksellään toistaa nk. pitkän uoman varauksen, mikä sisältyi jo päätökseen. Kieltämättä se ei olisi muuttanut päätöstä, mutta esitys hylättiin päätökseen jo sisältyvänä.
Oma kantani on esitetty ”Kannanottoja 2014” sivulla.

Vanhan paperitehtaan ja kivääritehtaan kaavat hyväksyttiin puheitta.
Jalkokäytävien talvikunnossapitoon kepun Aimo Asikainen (kesk) teki hylkäysesityksen. Sikäli Aimo on oikeassa, että päätöksessä, jossa aurataan kaupungin kustannuksella omakoti- ja paritalojen katuosat, mutta ei esim. 3-asunnon rivitalojen osuutta, on nähtävissä eriarvoistavia elementtejä siinä määrin, että voi olla tarvetta tutkituttaa päätöksen laillisuus hallintovalituksella. Mutta täysi yhdenvertaisuus on saatavissa vain auraamalla kaikkien myös haja-asutusalueitten asuntokadut, ja siihen eivät rahat riitä. Saattaa se olla jopa nk ”hyväksyttävä peruste”. jolla eriarvoistuminen on lain mukaan perusteltua.
Jäädään odottelemaan hallinto-oikeuden ratkaisua, mutta noilla mentäneen ainakin ensi talvi. Ellei sitä peruuteta esim. voimistuneen ilmastomuutoksen vuoksi.

Kaupunginjohtajan vakanssi laitettiin haettavaksi 8 vuoden määräajaksi.
Nyt oli jo pohjaesityksessä se pätevyysvaatimus. jota valtuuston enemmistö ei Perussuomalaisten esityksestä kelpuuttanut hallintosääntöön. Kiitos siitä - ja tunnustuksesta, että Perussuomalaiset olivat sittenkin oikeassa.
Perussuomalaiset olivat pormestarimaallin kannalla, mutta kyllä tuon määräaikaisenkin kanssa voidaan elää. Eläkevirassa olisi ollut enemmäkin kipuilemista.
Ensin kaatui Jaakko Selinin (kok) esitys ”toistaiseksi” valittavasta johtajasta äänin 52 - 15,
sitten kaatui Perussuomalaisten (K. Tuupainen) esitys 6 vuoden määräajasta äänin 54 - 13.
Toivoa sopii, ettei 8 vuotta osoittaisi Perussuomalaisten olleen tuossakin oikeassa.



Laajakaistahanke kaatui - ainakin Jyväskylän osalta
Hankkeen ongelma oli Kuuskaista, sen konkurssipesän osto 1 eurolla.
Sillä olisi saatu Kuuskaista velat "kaupantekijäisinä": kumulatiivinen tappio runsaat 11 Me,
urkoitsijoiden laskuttamat työt 4 Me, liian pintaan rakennettujen alitusten korjaus 0,5 Me,
käräjäoikeudessa tuomitut vahingonkorvaukset 150.000 euro. Muun muassa.
Jatkohanke joutuu ponnistamaan syvästä kuopasta.

Lisäksi suunniteltu palvelutuotanto ei näytä riittävän kannattaavaan toimintaa jatkossakaan:
selvityksessä edellytettiin lisää palveluja ja asiakkaita - asiakastoteuma ollut vain 40% suunnitellusta.
Noilla reunaehdoilla tappioitten saattaa odottaa jatkuvan myös tulevaisuudessa;
lasku maksetaan 40 vuoden kuluttua.

Nykyisen netin historia on vasta runsaat 20 vuoden ikäinen; kuka haluaa ennustaa, mitä netti on 40 vuoden kuluttua,
ja paljonko silloin on korko?
Ainakin netin uusin käyttö on pohjautunut liikkuviin yhteyksiin; älypuhelimet ja tabletit muun muassa.
Kehitys siihen suuntaan on ollut voimakas. Mikä kääntäisi kehtyksen kiinteisiin maanalaisiin verkkoihin?

30 vuotta siteen aloittaessani ITC-alalla oli käytössä modeemiyhteydet 50/200 nopeudelle; ei kiloja tai megoja,
vaan bittiä sekunnissa. Nykyiset langattomat 10-20 megan yhteydet riittävät oivallisesti jopa videoille
puhumattakaan tekstipohjaisesta käytöstä. Yritykset eivät tarvitse ainakaan liiketoiminnassaan 100 megan yhteyksiä,
niillä ei synny yhtään työpaikkaa mitä ei saataisi 10-20 megallakin.
Ei edes - eikä varsinkaan - terveydenhuollossa.
Jos ajatellaan asiakkaan tarpeita: yhteys kotoa teveysasemalle - lääkäriin tai sairaanhoitajaan -, niin onko
jokaisella asiakkaaalla oma valokaapeliyhteys kotoaan? Mitä muuta käyttöä hänellä sille olisi?

Onneksi hanke kaatui Jyväskylän valtuustossa selvin äänin 45 - 21 , 1 Tyhjä (Vallineimo).